Oscar-palkinto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Oscar” ohjaa tänne. Oscar-nimen muita merkityksistä on lueteltu täsmennyssivulla.
Oscar
Vuoden 1988 Oscar-palkintojen pääsylippu
Vuoden 1988 Oscar-palkintojen pääsylippu
Palkitaan elokuvia ja elokuvantekijöitä
Palkinnon antaja Yhdysvaltain elokuva-akatemia
Maa Yhdysvallat
Ensimmäinen palkinto 16. toukokuuta 1929
Virallinen internet-sivu

Oscar-palkinnot (engl. Academy Awards, ’akatemian palkinnot’) eli ”Oscarit” (engl. Oscars) ovat Yhdysvaltain elokuva-akatemian (Academy of Motion Picture Arts and Sciences) vuosittain jakamia palkintoja, joita jaetaan useissa eri kategorioissa vuoden parhaille elokuville ja näiden tekijöille. Nimitys Oscar tulee palkintoina olevasta miestä esittävästä patsaasta, jota nimitetään Oscariksi. Nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta ensimmäinen viittaus palkintoon Oscarina tehtiin vuonna 1934.[1][2] Palkintojen saajat äänestetään akatemian jäsenten kesken. Jäseniä on yhteensä yli 10 500.

Elokuva-akatemia perustettiin vuonna 1927 ja ensimmäiset palkinnot jaettiin Hollywood Roosevelt -hotellissa 16. toukokuuta 1929. Jännitystä tapahtumassa ei juuri ollut, koska voittajat oli ilmoitettu jo kolme kuukautta etukäteen.[3]

Yksi elokuva on voittanut enimmillään yksitoista palkintoa. Tähän saavutukseen on yltänyt vain kolme elokuvaa: Ben-Hur (1959), Titanic (1997) ja Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (2003).[4]

Oscar-patsas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ohjaaja John Ford voittamansa Oscar-patsaan kanssa.

Oscar-patsas on tehty britanniumista, joka on silattu kullalla. Patsas seisoo mustalla metallijalustalla, ja on 34 senttimetriä korkea ja painaa 3,85 kilogrammaa. Patsas kuvaa ristiretkeilijän miekkaa pitävää ritaria filmikelan päällä. Tarinan mukaan Cedric Gibbons suunnitteli patsaan muistioonsa kokouksen aikana.[5][6]

Patsaan nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta usein sen väitetään saaneen nimensä elokuva-akatemian kirjastonhoitaja Margaret Herrickiltä, joka huomautti patsaiden näyttävän hänen Oscar-sedältään. Toisen tarinan mukaan Bette Davis nimesi sen ensimmäisen miehensä mukaan, koska se näytti niin paljon häneltä.[7][8]

Oscar-voittaja tai hänen perijänsä ei saa myydä patsasta, ellei ensin tarjoa sitä takaisin elokuva-akatemialle. Jos Oscar-voittaja ei suostu tuohon sopimukseen, akatemia pitää patsaan itsellään.[9][10]

Gaalailta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuva Oscar-gaalasta vuodelta 1959.

Tärkeimmät palkinnot jaetaan televisiossa suorana lähetettävässä seremoniassa. Dolby-teatterissa (entinen Kodak-teatteri)[11][12] tapahtuva seremonia pidetään yleensä maaliskuussa, kuusi viikkoa ehdokkaiden julkistamisen jälkeen.lähde? Kutsuvieraat saapuvat paikalle kuuluisaa punaista mattoa pitkin pukeutuneena kuuluisimpien muotisuunnittelijoiden suunnittelemiin vaatteisiin, mikä on tehnyt tapahtumasta merkittävän myös muotimaailman kannalta.[13][14][15]

Ehdokkuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päästäkseen ehdokkaaksi elokuvan ensimmäinen Los Angelesissa esitettävä näytös täytyy järjestää kyseisen vuoden aikana. Lyhytelokuvakategorioita lukuun ottamatta elokuvan täytyy myös olla kokopitkä (vähintään 40 minuuttia).[16]

Elokuva-akatemian eri alojen jäsenet nimittävät oman alansa ehdokkaat. Eli esimerkiksi näyttelijät valitsevat näyttelijäehdokkaat, ja ohjaajat ohjaajaehdokkaat. Parhaan elokuvan ehdokkuuksista äänestävät kuitenkin kaikki akatemian jäsenet. Voittajat valitaan toisella kierroksella, jolla kaikki jäsenet saavat äänestää kaikkien kategorioiden ehdokkaita.[17][18]

Vuoteen 1935 saakka äänestäjät saivat valita oman ehdokkaansa myös valmiin ehdokaslistan ulkopuolelta. Ainoa ehdokasluettelon ulkopuolinen Oscar-palkinnon saanut on Hal Mohr, joka palkittiin Kesäyön unelman kuvauksesta vuonna 1935.[19]

Palkintokategoriat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2024 Oscar-palkinto jaettiin 23:ssa kategoriassa.

Nykyiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [20]

Erikoispalkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytöstä poistuneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ainutlaatuinen ja taiteellinen tuotannon laatu (1928)
  • Alkuperäinen tarina (1928–1956)
  • Apulaisohjaaja (1933–1937)
  • Kahden kelan lyhytelokuva (1936–1956)
  • Lavastustehosteet (1928)
  • Otsikkokirjoitus (1928)
  • Sovitettu musiikki
  • Tanssiohjaus (1935–1937)
  • Uutislyhytelokuva (1932–1935)
  • Värillinen lyhytelokuva (1936–1937)

Erikoispalkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nuorisopalkinto (1934–1960)

Erikoispalkintokategorioissa ei nimetä ehdokkaita, ja niiden voittajia eivät päätä elokuva-akatemian jäsenet vaan erilliset komiteat. Kun Oscarit jaettiin ensimmäistä kertaa, parhaan ohjauksen palkinto jaettiin erillisissä draama- ja komediaelokuvien kategorioissa.[3] Joinakin vuosina parhaan musiikin palkinto on samalla tavoin jaettu erikseen draama- ja komediaelokuvien kesken[21]. Nykyään musiikista on mahdollista jakaa palkinnot parhaasta alkuperäisestä sävellyksestä, partituurista ja musikaalista.[22] 1930-luvulta lähtien vuoteen 1968 asti parhaan kuvauksen, lavastuksen ja puvustuksen palkinnot jaettiin erikseen mustavalkoisille ja värillisille elokuville.[23]

Eniten palkintoja saaneet elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

11 Oscaria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Ben-Hur (1959)
  2. Titanic (1997)
  3. Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (The Lord of the Rings: Return of the King, 2003)

10 Oscaria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. West Side Story (1961)

9 Oscaria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Gigi (1958)
  2. Viimeinen keisari (The Last Emperor, 1987)
  3. Englantilainen potilas (The English Patient, 1996)

8 Oscaria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Tuulen viemää (Gone with the Wind, 1939)
  2. Täältä ikuisuuteen (From Here to Eternity, 1953)
  3. Alaston satama (On the Waterfront, 1954)
  4. My Fair Lady (1964)
  5. Cabaret (1972)
  6. Gandhi (1982)
  7. Amadeus (1984)
  8. Slummien miljonääri (Slumdog Millionare, 2008)

7 Oscaria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Kulje tietäni (Going My Way, 1944)
  2. Parhaat vuodet (The Best Years of Our Lives, 1946)
  3. Kwai-joen silta (The Bridge on the River Kwai, 1957)
  4. Arabian Lawrence (Lawrence of Arabia, 1962)
  5. Panssarikenraali Patton (Patton, 1970)
  6. Puhallus (The Sting, 1973)
  7. Minun Afrikkani (Out of Africa, 1985)
  8. Tanssii susien kanssa (Dances with Wolves, 1990)
  9. Schindlerin lista (Schindler's List, 1993)
  10. Rakastunut Shakespeare (Shakespeare in Love, 1998)
  11. Gravity (2013)
  12. Everything Everywhere All at Once (2022)
  13. Oppenheimer (2023)

6 Oscaria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Rouva Miniver (Mrs. Miniver, 1942)
  2. Kaikki Eevasta (All About Eve, 1950)
  3. Pariisin lumoissa (An American in Paris, 1951)
  4. Paikka auringossa (A Place in the Sun, 1951)
  5. Kunnian mies (A Man for All Seasons, 1966)
  6. Oliver! (1968)
  7. Kummisetä, osa II (The Godfather Part II, 1974)
  8. Tähtien sota (Star Wars, 1977)
  9. Forrest Gump (1994)
  10. Chicago (2002)
  11. The Hurt Locker (2008)
  12. Mad Max: Fury Road (2015)
  13. La La Land (2016)
  14. Dyyni (2021)

Tärkeimmät Oscarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viisi tärkeintä Oscaria ovat: Paras elokuva, Paras ohjaus, Paras miespääosa, Paras naispääosa ja Paras käsikirjoitus.

Vain kolme elokuvaa on palkittu niillä kaikilla;

  1. Tapahtui eräänä yönä (It Happened One Night, 1934)
  2. Yksi lensi yli käenpesän (One Flew Over the Cuckoo's Nest, 1975)
  3. Uhrilampaat (The Silence of the Lambs, 1991)

Menestyneimmät elokuvasarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscar-gaalassa menestyneiden elokuvien jatko-osat eivät ole usein menestyneet gaalassa hyvin. Tähän on listattu vain ne elokuvasarjat, jonka elokuvista vähintään kaksi on voittanut Oscar-palkintoja. Vain kaksi jatko-osaa on voittanut parhaan elokuvan Oscar-palkinnon ja ne ovat Kummisetä osa II (1980) ja Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu (2003).

  1. Taru sormusten herrasta (2001–2003), 17 Oscar-palkintoa
  2. Kummisetä (1972–1990), 9 Oscar-palkintoa
  3. Tähtien sota (alkuperäinen trilogia 1977–1983), 7 Oscar-palkintoa

Eniten palkintoja saaneet henkilöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eniten henkilökohtaisia Oscareita on kerännyt Walt Disney, 26 kappaletta.
  • Eniten Oscareita naispäänäyttelijänä voittanut on Katharine Hepburn (paras naispääosa vuosina 1934, 1968, 1969 ja 1982).[24]
  • Eniten Oscareita miespäänäyttelijänä voittanut on Daniel Day-Lewis (paras miespääosa vuosina 1990, 2007 ja 2012).
  • Eniten ehdokkuuksia kerännyt naisnäyttelijä on Meryl Streep 20 kappaleella.[25] Hän on voittanut kolmesti.

Useimmin ehdokkaana ilman voittoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Äänitarkkailija Kevin O’Connell on ollut ehdokkaana 19 kertaa eikä ole voittanut yhtään Oscaria.
  • Peter O’Toole on ainoa näyttelijä, joka on ollut kahdeksan kertaa ehdolla voittamatta kertaakaan. Hän sai elämäntyö-Oscarin vuonna 2003.[26]
  • Elokuvilla Käännekohta (1977) ja Häivähdys purppuraa (1985) oli 11 ehdokkuutta, mutta ne eivät voittaneet yhtään palkintoa.[27]

Muita ennätyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscarit ja Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Ingmar Bergmanin elokuva Fanny ja Alexander voitti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin vuonna 1983, palkinnon vastaanotti elokuvan tuottaja Jörn Donner yhdessä Bergmanin vaimon Ingrid von Rosenin kanssa, koska Bergman itse ei saapunut paikalle.[32] Patsas pysyi Donnerin hallussa, ja hänen kuolemansa jälkeen se on lainattu Fåröhön Bergman-näyttelyyn.[33]

Tekniikan tohtori Janne Kontkanen vastaanotti ”teknisen Oscarin” kehittämästään 3D-teknologiasta vuonna 2014.[34] Vuonna 2017 parhaiden erikoistehosteiden sarjan voitti Viidakkokirja-elokuva, jonka visuaalisten tehosteiden toteutukseen osallistui suomalainen Tommi Saaristoranta.[35]

Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä oli ensimmäisenä suomalaisena elokuvana ehdolla Oscarin voittajaksi parhaan vieraskielisen elokuvan sarjassa vuonna 2003.[32][36] Kaurismäki kuitenkin boikotoi Oscar-juhlaa vastalauseena Yhdysvaltain aikeille hyökätä Irakiin[37]. Kaurismäen Laitakaupungin valot valittiin Suomen ehdokkaaksi 2006[38]. Kaurismäen suostumusta ehdokkuuteen ei varmistettu etukäteen ja hän kieltäytyi ehdokkuudesta[38]. Kaurismäen kieltäytymisen vuoksi ei 2006 aikataulusyistä Suomesta lähetetty lainkaan ehdokasta Oscareihin.[38] Kaurismäen boikotti päättyi vuonna 2011[39], alkoi sitten uudestaan 2017[40], mutta oli ohitse vuonna 2023[41].

Vuonna 2014 Selma Vilhusen Pitääkö mun kaikki hoitaa? kilpaili parhaan lyhytelokuvan sarjassa.[34]

Luettelo elokuvista, jotka lähetettiin Suomesta kilpailemaan parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarista:[42]

Kaikista ehdokkaaksi lähetettävistä elokuvista karsitaan lyhyempi karsintalista, jonka joukosta valitaan varsinaiset ehdokkaat.[50] Lyhyelle listalle suomalainen elokuva on päässyt vuonna 2016, jolloin Klaus Härön ohjaama ja Anna Heinämaan käsikirjoittama Miekkailija oli mukana joukossa[50]; vuonna 2021, jolloin Juho Kuosmasen Hytti nro 6 eteni lyhyemmälle listalle[51]; ja vuonna 2023, jolloin samaan ylsi Kaurismäen Kuolleet lehdet[52]. Pisimmälle on päässyt Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä, joka pääsi ehdokkaaksi asti vuoden 2003 gaalassa[53][54].

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mistä tulee Oscar-palkintojen nimi Oscar? 28.8.2008. kysy.fi: Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 24.3.2014. Viitattu 24.3.2014. (suomeksi)
  2. ↑ The 6th Academy Awards Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu 30.12.2011. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  3. ↑ a b The 1st Academy Awards Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu 25.3.2014. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Lasse Lepola: Viisikymmentä Oscar-faktaa (Fakta numero 4.) 20.6.2010. Filmgoer. Arkistoitu 24.3.2014. Viitattu 24.3.2014. (suomeksi)
  5. ↑ What's an Oscar really made of? 20.2.2009. Fox News. Arkistoitu 25.3.2014. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  6. ↑ The Oscar Statuette Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu 15.4.2012. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  7. ↑ All about Oscar Encyclopedia Britannica. Arkistoitu 24.4.2014. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Andre Soares: Did Bette Davis name Oscars? Alt Film Guide. Arkistoitu 24.3.2014. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  9. ↑ Duke, Alan: Orson Welles' 'Citizen Kane' Oscar for sale 12.12.2011. CNN. Arkistoitu 12.11.2013. Viitattu 12.12.2011.
  10. ↑ Duke, Alan: Orson Welle's 'Citizen Kane' Oscar brings $861,000 21.12.2011. CNN. Arkistoitu 16.1.2014. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  11. ↑ Oscars Venue Reopens As Dolby Theatre 11.6.2012. CBS Local Media. Arkistoitu 25.3.2014. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Derrick Lang: Academy Awards Venue Change: Oscars' Home Renamed Dolby Theatre 1.5.2012. Huffington Post. Arkistoitu 20.6.2012. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  13. ↑ Oscar-gaalan upeimmat puvut 3.3.2014. myCosmo: Sanoma Magazines. Arkistoitu 13.10.2014. Viitattu 25.3.2014. (suomeksi)
  14. ↑ Ida Jokikunnas: Stailisti Ida Jokikunnas: Poimi nämä trendit Oscar-gaalasta kevään juhliin! 4.3.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 7.3.2014. Viitattu 25.3.2014. (suomeksi)
  15. ↑ Jenni Junkala: Kaikkien naisvoittajien Oscar-asut taiteiltiin yhteen kuvaan 1.3.2014. MeNaiset. Arkistoitu 6.3.2014. Viitattu 25.3.2014. (suomeksi)
  16. ↑ Rule Two: Eligibility Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu 18.4.2014. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  17. ↑ Rule Six: Special Rules for the Acting Awards (Näyttelijöiden tarkennetut säännöt) Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  18. ↑ Rule Ten: Special Rules for the Directing Award (Ohjaajien tarkennetut säännöt) Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  19. ↑ Tim Dirks: 1935 Academy Awards Winners and History Filmsite. Arkistoitu 19.1.2010. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
  20. ↑ The 94th Academy Awards | 2022 Oscars.org | Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu 15.12.2021. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  21. ↑ The 14th Academy Awards (1942) Nominees and Winners Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu 6.7.2011. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  22. ↑ Rule One: Awards Definitions Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu 9.6.2014. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  23. ↑ The 40th Academy Awards (1968) Nominees and Winners Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Arkistoitu 1.10.2014. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  24. ↑ Katharine Hepburn bio Internet Movie Database. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  25. ↑ Meryl Streep's Oscar Losses: A Brief History Of Meryl Losing The Academy Award 24.2.2012. Huffington Post. Arkistoitu 16.1.2014. Viitattu 24.3.2014.
  26. ↑ Richard Burton bio IMDB. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  27. ↑ Trivia IMDB. Arkistoitu 27.4.2013. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  28. ↑ Tatum O'Neal awards IMDB. Arkistoitu 15.4.2005. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  29. ↑ Ohjaaja Kathryn Bigelow teki historiaa Helsingin Sanomat. Arkistoitu 24.3.2014. Viitattu 24.3.2014.
  30. ↑ Peter Finch bio IMDB. Arkistoitu 20.2.2008. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  31. ↑ Henry Fonda bio IMDB. Arkistoitu 20.5.2014. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  32. ↑ a b "Tyyppi on varmasti humalassa": Katso kuinka Jörn Donner pokkasi Oscar-patsaan Episodi.fi. Arkistoitu 19.3.2018. Viitattu 18.3.2018.
  33. ↑ Hällsten, Annika: Jörn Donners Oscarsstatyett får ett nytt hem på Fårö. Hufvudstadsbladet, 7.2.2021, s. 35. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.2.2021. (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. ↑ a b Suomeen ensimmäinen Oscar-palkinto – etkä luultavasti tunne voittajaa Me Naiset. 15.2.2014. Arkistoitu 19.3.2018. Viitattu 18.3.2018.
  35. ↑ Oscar myös Suomeen: Tommi Saaristoranta teki palkitut erikoistehosteet. iltalehti.fi. Arkistoitu 19.3.2018. Viitattu 18.3.2018.
  36. ↑ a b Tom of Finland on valittu Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi Ilta-Sanomat. 4.9.2017. Arkistoitu 19.3.2018. Viitattu 18.3.2018.
  37. ↑ Helena Ylänen: Aki Kaurismäki boikotoi Oscar-juhlia Helsingin Sanomat. 20.3.2003. Arkistoitu 25.5.2023. Viitattu 25.5.2023.
  38. ↑ a b c Kaurismäki kieltäytyy Oscar-ehdokkuudesta Yle Uutiset. 18.10.2006. Arkistoitu 6.9.2023. Viitattu 14.9.2022.
  39. ↑ Veli-Pekka Lehtonen HS: Aki Kaurismäen pitkä Oscar-boikotti päättyi Helsingin Sanomat. 12.8.2011. Arkistoitu 29.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
  40. ↑ Veli-Pekka Lehtonen HS: Aki Kaurismäki boikotoi taas Oscar-kisaa – Haukkui viime kerralla Yhdysvaltojen presidenttiä pelleksi Helsingin Sanomat. 2.8.2017. Arkistoitu 29.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
  41. ↑ Elokuvat | Aki Kaurismäki tavoittelee taas Oscaria Helsingin Sanomat. 29.8.2023. Arkistoitu 29.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
  42. ↑ Tomi Tuomaala: "Älä lähetä kommunistista elokuvaa" – 70-luvulla Suomesta vain yksi Oscar-ehdokas Keskisuomalainen. Arkistoitu 19.3.2018. Viitattu 18.3.2018.
  43. ↑ HS 50 vuotta sitten 18.12.1973 | Show menee maailmalla Helsingin Sanomat. 18.12.2023. Viitattu 18.12.2023.
  44. ↑ Hymyilevä mies on Suomen virallinen Oscar-ehdokas iltalehti.fi. Arkistoitu 19.3.2018. Viitattu 18.3.2018.
  45. ↑ Sundqvist, Janne: Tove on Suomen Oscar-ehdokas Yle Uutiset. 18.11.2020. Arkistoitu 12.1.2021. Viitattu 10.1.2021.
  46. ↑ Hytti nro 6 Suomen Oscar-ehdokkaaksi Filmikamari. 11.10.2021. Arkistoitu 11.10.2021. Viitattu 11.10.2021.
  47. ↑ Filmikamari | Tytöt tytöt tytöt Suomen Oscar-ehdokkaaksi www.filmikamari.fi. Arkistoitu 13.9.2022. Viitattu 14.9.2022.
  48. ↑ Filmikamari | Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet Suomen Oscar-ehdokkaaksi www.filmikamari.fi. Viitattu 13.9.2023. (englanti)
  49. ↑ Filmikamari | Tia Kouvon Mummola Suomen Oscar-ehdokkaaksi www.filmikamari.fi. Viitattu 16.9.2024.
  50. ↑ a b Elokuvat | Hytti nro 6 valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi poikkeuksellisessa kokouksessa: ”Hyvät lähtökohdat kilpailuun” Helsingin Sanomat. 11.10.2021. Arkistoitu 11.10.2021. Viitattu 11.10.2021.
  51. ↑ Elokuvat | Suomen ehdokas Hytti nro 6 pääsi mukaan Oscar-kisaan: Lopullinen lista Oscar-ehdokkaista julki helmikuussa Helsingin Sanomat. 21.12.2021. Arkistoitu 22.12.2021. Viitattu 22.12.2021.
  52. ↑ Oscarit | Kuolleet lehdet pääsi jatkoon Oscar-kisassa Helsingin Sanomat. 21.12.2023. Viitattu 28.3.2024.
  53. ↑ Helena Ylänen: Kaurismäen elokuva Oscar-finaaliin Helsingin Sanomat. 12.2.2003. Viitattu 28.3.2024.
  54. ↑ Elokuvat | Hytti nro 6 valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi poikkeuksellisessa kokouksessa: ”Hyvät lähtökohdat kilpailuun” Helsingin Sanomat. 11.10.2021. Viitattu 28.3.2024.

Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”jasenet”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oscar-palkinto&oldid=22709586”