vasalli
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vasalli (6)
- keskiajan Euroopassa läänityksen haltija, joka oli voimakkaamman lääninherran alainen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑsɑlːi/
- tavutus: va‧sal‧li
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vasalli | vasallit |
genetiivi | vasallin | vasallien vasalleiden vasalleitten |
partitiivi | vasallia | vasalleita vasalleja |
akkusatiivi | vasalli; vasallin |
vasallit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vasallissa | vasalleissa |
elatiivi | vasallista | vasalleista |
illatiivi | vasalliin | vasalleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vasallilla | vasalleilla |
ablatiivi | vasallilta | vasalleilta |
allatiivi | vasallille | vasalleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vasallina | vasalleina |
translatiivi | vasalliksi | vasalleiksi |
abessiivi | vasallitta | vasalleitta |
instruktiivi | – | vasallein |
komitatiivi | – | vasalleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vasalli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. keskiajan Euroopassa läänityksen haltija, joka oli voimakkaamman lääninherran alainen
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: vasallius
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- vasalli Kielitoimiston sanakirjassa