valta
Katso myös: Valta |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- kyky tai oikeus saada aikaan haluttuja sosiaalisia tai poliittisia seurauksia
- poliittinen valta, taloudellinen valta
- hallitseva tunne tms.
- Pera joutui kauhun valtaan.
- oikeus, valtuus, valtuutus
- Minulla on valta tehdä niin.
- valtakunta, valtio
- Hän vakoili vieraan vallan hyväksi.
- (mytologia) yliluonnollinen henkiolento
- Taivaan vallat.
- (yhdyssanan alkuosana)
- valtaan perustuva tai liittyvä, esim. valtapolitiikka, valtaoikeus
- suurinta osaa edustava, hallitseva, johtava, pää-, tärkein, esimerkiksi valtaväestö, valtamedia
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: [ˈʋɑ̝ltɑ̝]
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | valta | vallat |
genetiivi | vallan | valtojen (valtain) |
partitiivi | valtaa | valtoja |
akkusatiivi | valta; vallan |
vallat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vallassa | valloissa |
elatiivi | vallasta | valloista |
illatiivi | valtaan | valtoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vallalla | valloilla |
ablatiivi | vallalta | valloilta |
allatiivi | vallalle | valloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | valtana | valtoina |
translatiivi | vallaksi | valloiksi |
abessiivi | vallatta | valloitta |
instruktiivi | – | valloin |
komitatiivi | – | valtoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | valla- | |
vahva vartalo | valta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]- vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: vallaton, vallattu, valtaisa, valtava
- substantiivit: valtaus, valtio, valtius, valtuus, valtaaja
- verbit: vallata, valloittaa
Yhdyssanat
[muokkaa]akkavalta, akselivalta, arvovalta, arvovaltakysymys, edustusvalta, ehdonvalta, enemmistövalta, esivalta, hallintovalta, hallitsijavalta, hallitusvalta, hamevalta, harkintavalta, harvainvalta, henkivalta, hirmuvalta, ilkivalta, itsevalta, Itävalta, julkinen valta, järjestysvalta, kansantasavalta, kansanvalta, keisarivalta, keskusvalta, kuningasvalta, kurinpitovalta, käskyvalta, lainsäädäntövalta, maailmanvalta, merivalta, mielivalta, määräysvalta, määräämisvalta, naisvalta, naittajanvalta, nyrkkivalta, paavinvalta, pakkovalta, porvarisvalta, puhevalta, pääomavalta, päätäntävalta, päätösvalta, rahavalta, rankaisuvalta, ratkaisuvalta, roomalaisvalta, sananvalta, sanavalta, siirtomaavalta, sortovalta, sotilasvalta, supervalta, suurvalta, syytevalta, tasavalta, toimeenpanovalta, toimivalta, tsaarivalta, tuomiovalta, täytäntöönpanovalta, ulkovalta, vaikutusvalta, vallanhalu, vallanhimo, vallanjako, vallankaappaus, vallankeikaus, vallankeskitys, vallankumous, vallankäyttäjä, vallanperijä, vallanperillinen, vallanperimys, vallanpitäjä, vallansiirto, valta-asema, valtaannousu, valtaanpääsy, valtaantulo, valtaapitävä, valtaenemmistö, valtaistuin, valtakamppailu, valtakausi, valtakieli, valtakirja, valtakulttuuri, valtakunta, valtalaji, valtalehti, valtamedia, valtameri, valtaneuvosto, valtaoikeus, valtaoja, valtaosa, valtapeli, valtapiiri, valtapolitiikka, valtapuolue, valtapuu, valtapyrkimys, valtarakenne, valtaryhmittymä, valtasuoni, valtataistelu, valtatie, valtatieverkko, valtatyhjiö, valtavirta, valtavirtaus, valtaväri, valtaväylä, valtiovalta, virkavalta, väkivalta, ydinasevalta, ydinvalta, Yhdysvallat, yksinvalta, ylimysvalta, ylivalta, ympärysvalta, äänivalta
Idiomit
[muokkaa]- päästä vallalle
- päästä vallitsevaksi asiantilaksi
- päästä valloilleen
- päästä ulkoapäin hallitsemattomaan tilaan
- synonyymi: päästä valtoimeksi
Aiheesta muualla
[muokkaa]- valta Kielitoimiston sanakirjassa
- valta Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.