taidokkuus

Suomi

Substantiivi

taidokkuus (40)

se, että on taidokas

Ääntäminen

IPA: /ˈt̪ɑi̯dokːuːs/
tavutus: tai‧dok‧kuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	taidokkuus	taidokkuudet
genetiivi	taidokkuuden	taidokkuuksien
partitiivi	taidokkuutta	taidokkuuksia
akkusatiivi	taidokkuus; taidokkuuden	taidokkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	taidokkuudessa	taidokkuuksissa
elatiivi	taidokkuudesta	taidokkuuksista
illatiivi	taidokkuuteen	taidokkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	taidokkuudella	taidokkuuksilla
ablatiivi	taidokkuudelta	taidokkuuksilta
allatiivi	taidokkuudelle	taidokkuuksille
muut sijamuodot
essiivi	taidokkuutena	taidokkuuksina
translatiivi	taidokkuudeksi	taidokkuuksiksi
abessiivi	taidokkuudetta	taidokkuuksitta
instruktiivi	–	taidokkuuksin
komitatiivi	–	taidokkuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	taidokkuude-
vahva vartalo	taidokkuute-
konsonantti- vartalo	taidokkuut-

Etymologia

sanan taidokas vartalosta taidokk- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on taidokas

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

taidokkuus Kielitoimiston sanakirjassa