sikamaisuus

Suomi

Substantiivi

sikamaisuus (40)

se, että on sikamainen

Ääntäminen

IPA: /ˈsikɑˌmɑi̯suːs/
tavutus: si‧ka‧mai‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sikamaisuus	sikamaisuudet
genetiivi	sikamaisuuden	sikamaisuuksien
partitiivi	sikamaisuutta	sikamaisuuksia
akkusatiivi	sikamaisuus; sikamaisuuden	sikamaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	sikamaisuudessa	sikamaisuuksissa
elatiivi	sikamaisuudesta	sikamaisuuksista
illatiivi	sikamaisuuteen	sikamaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sikamaisuudella	sikamaisuuksilla
ablatiivi	sikamaisuudelta	sikamaisuuksilta
allatiivi	sikamaisuudelle	sikamaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	sikamaisuutena	sikamaisuuksina
translatiivi	sikamaisuudeksi	sikamaisuuksiksi
abessiivi	sikamaisuudetta	sikamaisuuksitta
instruktiivi	–	sikamaisuuksin
komitatiivi	–	sikamaisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	sikamaisuude-
vahva vartalo	sikamaisuute-
konsonantti- vartalo	sikamaisuut-

Etymologia

sanan sikamainen vartalosta sikamais- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on sikamainen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

sikamaisuus Kielitoimiston sanakirjassa