pienaakkonen

Suomi

Substantiivi

pienaakkonen (38)

1. pieni kirjain, latinalaisten aakkosten kirjainten (ja numeroiden) graafinen vaihtelumuoto jota käytetään suomessa muualla paitsi lauseiden ja erisnimien aluissa

Ääntäminen

• IPA: /ˈpie̯nˌɑːkːonen/
• tavutus: pien‧aak‧ko‧nen

Etymologia

yhdyssana sanoista pien- ja aakkonen

Käännökset

1. pieni kirjain, latinalaisten aakkosten kirjainten (ja numeroiden) graafinen vaihtelumuoto

englanti: lowercase letter

espanja: minúscula

Liittyvät sanat

Synonyymit

• pieni kirjain, gemena

Vastakohdat

• suuraakkonen

Aiheesta muualla

• pienaakkonen Kielitoimiston sanakirjassa