liittolainen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]liittolainen (38)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈliːt̪ːoˌlɑi̯nen/, ['liːt̪.t̪o̞.ˌlɑ̝i̯.ne̞n]
- tavutus: liit‧to‧lai‧nen
Etymologia
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liittolainen | liittolaiset |
| genetiivi | liittolaisen | liittolaisten liittolaisien |
| partitiivi | liittolaista | liittolaisia |
| akkusatiivi | liittolainen; liittolaisen |
liittolaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liittolaisessa | liittolaisissa |
| elatiivi | liittolaisesta | liittolaisista |
| illatiivi | liittolaiseen | liittolaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liittolaisella | liittolaisilla |
| ablatiivi | liittolaiselta | liittolaisilta |
| allatiivi | liittolaiselle | liittolaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liittolaisena (liittolaisna) |
liittolaisina |
| translatiivi | liittolaiseksi | liittolaisiksi |
| abessiivi | liittolaisetta | liittolaisitta |
| instruktiivi | – | liittolaisin |
| komitatiivi | – | liittolaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | liittolaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
liittolais- | |
Käännökset
[muokkaa]1. liiton osapuoli tai jäsen
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Rinnakkaiset kirjoitusasut
[muokkaa]- (vanhaa kirjasuomea) lijttolainen, liitolainen [1]
- (puhekieltä) liittolaine
Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: liittolaisuus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- liittolainen Kielitoimiston sanakirjassa
Kveeni
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]liittolainen
Meänkieli
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]liittolainen
- liittolainen [2]
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Vanhan kirjasuomen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 38. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2014–. ISSN 2323-3370. liittolainen (viitattu 15.2.2020).
- ↑ Birger Winsa (toim.): liittolainen Meänkielen sanakirja. Viitattu 15.2.2020.