kiipeily
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- se, että kiipeillään
- (urheilu) kilpa- tai harrastusmielessä kiipeliy; seinäkiipeily
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkiːpei̯ly/
- tavutus: kii‧pei‧ly
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiipeily | kiipeilyt |
| genetiivi | kiipeilyn | kiipeilyjen kiipeilyiden kiipeilyitten |
| partitiivi | kiipeilyä | kiipeilyitä kiipeilyjä |
| akkusatiivi | kiipeily; kiipeilyn |
kiipeilyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiipeilyssä | kiipeilyissä |
| elatiivi | kiipeilystä | kiipeilyistä |
| illatiivi | kiipeilyyn | kiipeilyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiipeilyllä | kiipeilyillä |
| ablatiivi | kiipeilyltä | kiipeilyiltä |
| allatiivi | kiipeilylle | kiipeilyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiipeilynä | kiipeilyinä |
| translatiivi | kiipeilyksi | kiipeilyiksi |
| abessiivi | kiipeilyttä | kiipeilyittä |
| instruktiivi | – | kiipeilyin |
| komitatiivi | – | kiipeilyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiipeily- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, että kiipeillään
|
|
2. urheilulaji
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]alppikiipeily, kalliokiipeily, kiipeilyseinä, kiipeilyteline, seinäkiipeily, vapaakiipeily, vuorikiipeily
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kiipeily Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 5082 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2