Siirry sisältöön

kupu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Pulun kupu [1] (numero 4)
Hatun kupu [4]
Kolme seisovan aallon kupua [6]

Substantiivi

[muokkaa]

kupu (1-E)

  1. (anatomia) linnun ruokatorven laajentuma, johon lintu tilapäisesti varastoi ravintoa
  2. (anatomia) hyönteisen etusuolen laajentuma
  3. (leikkimielinen) maha, ihmisen vatsa
    Onkos nyt kupu ravittu? – Onko maha täynnä? (Koillismaalainen sanonta)
  4. puolipyöreä suojarakennelma; (arkkitehtuuri) kupoli
    Eilen laitoin maksalaatikkoa mikroon ilman kupua.
  5. (fysiikka) seisovan aallon kahden solmun väli[fi 1]

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkupu/
  • tavutus: ku‧pu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kupu kuvut
genetiivi kuvun kupujen
partitiivi kupua kupuja
akkusatiivi kupu;
kuvun
kuvut
sisäpaikallissijat
inessiivi kuvussa kuvuissa
elatiivi kuvusta kuvuista
illatiivi kupuun kupuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuvulla kuvuilla
ablatiivi kuvulta kuvuilta
allatiivi kuvulle kuvuille
muut sijamuodot
essiivi kupuna kupuina
translatiivi kuvuksi kuvuiksi
abessiivi kuvutta kuvuitta
instruktiivi kuvuin
komitatiivi kupuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kuvu-
vahva vartalo kupu-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

juustokupu, kaalinkupu, kupuholvi, kupuikkuna, kupukaali, kupukanta, kupukatto, kupusieni, kupusuojain, lampunkupu, lasikupu, liesikupu, mikrokupu, savukupu

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kupu Kielitoimiston sanakirjassa
  • kupu Tieteen termipankissa

Lähteet

[muokkaa]
  1. Hannu Peltonen & Juha Perkkiö & Kari Vierinen: Insinöörin (AMK) fysiikka. Osa II, s. 107. Lahden Teho-Opetus, 2012. ISBN 978-952-5191-23-3.

Kroaatti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kupu

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta kup
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta kup

Substantiivi

[muokkaa]

kupu

  1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta kupa

Maori

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kupu

  1. (fonetikka, kielitiede) sana