harava
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]harava (11)
- maatalouden ja puutarhanhoidon apu- ja työväline, jota käytetään haravoimiseen. Haravassa on hammastettu tanko, joka on kiinnitetty varren päähän poikittain varteen nähden.
- eräänlainen järjestelmä veikkauspeleissä
- (arkikieltä) harava-antenni
- Teilläkin on harava katolla. Ei se tv-kuva näy ilman haravaa.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑrɑʋɑ/
- tavutus: ha‧ra‧va
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harava | haravat |
genetiivi | haravan | haravien haravoiden haravoitten (haravojen) (haravain) |
partitiivi | haravaa | haravia haravoita (haravoja) |
akkusatiivi | harava; haravan |
haravat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haravassa | haravoissa haravissa |
elatiivi | haravasta | haravoista haravista |
illatiivi | haravaan | haravoihin haraviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haravalla | haravoilla haravilla |
ablatiivi | haravalta | haravoilta haravilta |
allatiivi | haravalle | haravoille haraville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haravana | haravoina haravina |
translatiivi | haravaksi | haravoiksi haraviksi |
abessiivi | haravatta | haravoitta haravitta |
instruktiivi | – | haravoin haravin |
komitatiivi | – | haravine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | harava- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Vastineita lähisukukielissä: karjalan harava, vatjan harava ja vepsän harau[2].
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: haravoida
Yhdyssanat
[muokkaa]haravajärjestelmä, haravakone, haravakuljetin, haravapöyhin, heinäharava, hevosharava, kalaharava, lehtiharava, miinaharava, ääniharava
Aiheesta muualla
[muokkaa]- harava Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 421, 1078 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana harava.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana harava.