eristäminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]eristäminen (38)
- teonnimi verbistä eristää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eristäminen | eristämiset |
| genetiivi | eristämisen | eristämisten eristämisien |
| partitiivi | eristämistä | eristämisiä |
| akkusatiivi | eristäminen; eristämisen |
eristämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eristämisessä | eristämisissä |
| elatiivi | eristämisestä | eristämisistä |
| illatiivi | eristämiseen | eristämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eristämisellä | eristämisillä |
| ablatiivi | eristämiseltä | eristämisiltä |
| allatiivi | eristämiselle | eristämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eristämisenä (eristämisnä) |
eristämisinä |
| translatiivi | eristämiseksi | eristämisiksi |
| abessiivi | eristämisettä | eristämisittä |
| instruktiivi | – | eristämisin |
| komitatiivi | – | eristämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | eristämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
eristämis- | |