cappa

Italia

Substantiivi

cappa f. (monikko cappe [luo])

1. (savu-) verho, vaippa

   una fitta cappa di fumo acre e nocivo

2. viitta
3. liesituuletin
4. ~ aspirante vetokaappi
5. koo-kirjain

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	cappa	cappae
akkusatiivi	cappam	cappās
genetiivi	cappae	cappārum
datiivi	cappae	cappīs
ablatiivi	cappā	cappīs

cappa f. (1)

1. (keskiajan latinaa) kaapu, viitta

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• capa

Lähteet

• Ivar A. Heikel: Latinalais-Suomalainen Sanakirja. Helsinki: Otava, 1935.