paini
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]paini (5)
- (urheilu) urheilumuoto, jossa ottelijat koettavat sääntöjen sallimia otteita käyttäen painaa vastustajan hartiat mattoon
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑi̯ni/
- tavutus: pai‧ni
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paini | painit |
| genetiivi | painin | painien (painein) |
| partitiivi | painia | paineja |
| akkusatiivi | paini; painin |
painit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | painissa | paineissa |
| elatiivi | painista | paineista |
| illatiivi | painiin | paineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | painilla | paineilla |
| ablatiivi | painilta | paineilta |
| allatiivi | painille | paineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | painina | paineina |
| translatiivi | painiksi | paineiksi |
| abessiivi | painitta | paineitta |
| instruktiivi | – | painein |
| komitatiivi | – | paineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | paini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Alakäsitteet
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]jaakopinpaini, mattopaini, mutapaini, painijoukkue, painikilpailu, painimatto, paininjalka, painiote, painiottelu, pistepaini, pystypaini, sylipaini, sumopaini, vapaapaini
Aiheesta muualla
[muokkaa]- paini Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 5063 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
[muokkaa]paini
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä painia
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä painia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä painia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä painia