arastelu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

arastella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈɑrɑstelu/, [ˈɑ̝rɑ̝s̠ˌte̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification(key): a‧ras‧te‧lu

Noun

[edit]

arastelu

  1. hesitation

Declension

[edit]
Inflection of arastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative arastelu arastelut
genitive arastelun arastelujen
arasteluiden
arasteluitten
partitive arastelua arasteluja
arasteluita
illative arasteluun arasteluihin
singular plural
nominative arastelu arastelut
accusative nom. arastelu arastelut
gen. arastelun
genitive arastelun arastelujen
arasteluiden
arasteluitten
partitive arastelua arasteluja
arasteluita
inessive arastelussa arasteluissa
elative arastelusta arasteluista
illative arasteluun arasteluihin
adessive arastelulla arasteluilla
ablative arastelulta arasteluilta
allative arastelulle arasteluille
essive arasteluna arasteluina
translative arasteluksi arasteluiksi
abessive arastelutta arasteluitta
instructive arasteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of arastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]