positiivinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From Latin positivus, probably via Swedish positiv, +‎ -inen.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpositiːʋinen/, [ˈpo̞s̠iˌt̪iːʋine̞n]
  • Rhymes: -iːʋinen
  • Syllabification(key): po‧si‧tii‧vi‧nen

Adjective

[edit]

positiivinen (comparative positiivisempi, superlative positiivisin)

  1. (physics) Having positive charge.
  2. Positive (inspiring positive reactions).

Declension

[edit]
Inflection of positiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative positiivinen positiiviset
genitive positiivisen positiivisten
positiivisien
partitive positiivista positiivisia
illative positiiviseen positiivisiin
singular plural
nominative positiivinen positiiviset
accusative nom. positiivinen positiiviset
gen. positiivisen
genitive positiivisen positiivisten
positiivisien
partitive positiivista positiivisia
inessive positiivisessa positiivisissa
elative positiivisesta positiivisista
illative positiiviseen positiivisiin
adessive positiivisella positiivisilla
ablative positiiviselta positiivisilta
allative positiiviselle positiivisille
essive positiivisena positiivisina
translative positiiviseksi positiivisiksi
abessive positiivisetta positiivisitta
instructive positiivisin
comitative positiivisine
Possessive forms of positiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Synonyms

[edit]

Antonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]