Jahvetti Kaitala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jahvetti Kaitala
Suomen lähetyskunnan edustaja
talonpoikaissäädyn edustaja Suomen pietarin lähetyskunnassa 10/22. syyskuuta 1808 – 7. tammikuuta 1809.
Valtiopäivämies Ruotsi
talopoikaissäädyn edustaja Norrköpingissä 15. maaliskuuta – 15. kesäkuuta 1800.
Henkilötiedot
Koko nimi Jafet Mikonpoika Kirrikaitala (Kaitala)
Syntynyt13. huhtikuuta 1750
Lammi, Ruotsin valtakunta
Kuollut17. marraskuuta 1823 (73 vuotta)
Lammi, Suomen suuriruhtinaskunta
Kansalaisuus Ruotsi 1750– , Suomi 1809–
Ammatti maanviljelijä
Vanhemmat Isä; Mikko Jaakonpoika Kaitala ja äiti; Kerttu Henrikintytär
Puoliso (1. puoliso) 1776 Maria Juhontytär ja (2.puoliso) 1809 Liisa Aleksanterintytär
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Kunniamerkit Isänmaallisen seuran mitali, lähetyskunnan mitali

Jahvetti (Jafet) Kaitala, ven. Яфет Кайтала, (13. huhtikuuta 1750 Lammi17. marraskuuta 1823 Lammi[1]) oli maanviljelijä, talollinen, ruotsin valtiopäivämies [2][3] sekä Suomen Pietarin lähetyskunnan jäsen. [4][5][6][7].

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työura ja perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaitalan vanhemmat olivat rälssitalollinen Mikko Jaakonpoika ja Kerttu Henrikintytär. Hän perusti noin vuonna 1780 Kaitala-nimisen uudistilan, jonka menestyksellisestä suoviljelyksestä sai Ruotsin isänmaalliselta seuralta mitalin. Hän toimi sekä seurakunnan luottamustehtävissä että edustajana Norrköpingin valtiopäivillä vuonna 1800[8][9][10][3]. Hän kuului myös Hämeen ja Uudenmaan talonpoikien edustajana Suomen lähetyskuntaan, joka kävi 1808 Pietarissa[8][10][11][12][9].

Kaitalan ensimmäinen puoliso oli vuodesta 1776 Maria Juhontytär[13] (k. 1808) ja toinen vuodesta 1809 Liisa Aleksanterintytär[14] (k. 1836), joka oli talollinen Tuomas Jutilan leski.[2]

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi Ruotsin isänmaallisen seuran mitali, myönnetty ansiokkaasta suoviljelyksestä noin. 1780

Venäjän keisarikunta Keisari Aleksanteri I:n lähetyskunnan muistomitali, jul. 17. marraskuuta 1808.[15][16][17]

  • Papunen, Lammi. Suomenmaa 4, (s. 294-295). Jäsen lähetystössä, joka kävi Venäjän keisarin puheilla Pietarissa Viitattu 24.10.2020.
  • Mårtensson, Förteckning över Bondeståndets ledamöter vid riksdagarna 1710-1800 (s. 191). Kaitala valtiopäivämiehenä Viitattu 24.10.2020.
  1. Historiakirjat - Kirjaluettelo hiski.genealogia.fi. Viitattu 7.1.2023.
  2. a b Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 336. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  3. a b Julkisen neuvoston valtiopäiväjäsenet ajalta 1710-1800, (Kaitala) (pdf) (s.191) weburn.kb.se.
  4. 1917 Historiallinen Aikakauskirja no 3, s. 73 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.1.2023.
  5. 15.4.1936 Itä-Häme no 43, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.1.2023.
  6. 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.1.2023.
  7. 24.12.1914 Uusi Suometar no 351, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.1.2023.
  8. a b 15.4.1936 Itä-Häme no 43, s. 1 (Päivän muistoja: Lammin kaitala) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.2.2024.
  9. a b 1917 Historiallinen Aikakauskirja no 3, s. 73 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.2.2024.
  10. a b 24.12.1914 Uusi Suometar no 351, s. 4 (Etelä-Hämeen talopoikain merkkimiehiä viime vuosisadalla) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 17.2.2024.
  11. Sakari Yrjö-Koskinen: 576 (Finlands historia från den äldsta tiden intill våra dagar) Runeberg maininta Jafet Kaitalasta Suomen lähetyskunnassa runeberg.org. 1874. Viitattu 16.1.2023. (ruotsiksi)
  12. Eräs ehdotus lainapankin perustamiseata digi.kansalliskirjasto.fi. 1917. Viitattu 16.1.2023.
  13. Historiakirjat - Kirjaluettelo hiski.genealogia.fi. Viitattu 7.1.2023.
  14. Historiakirjat - Kirjaluettelo hiski.genealogia.fi. Viitattu 7.1.2023.
  15. Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat - PDF Free Download docplayer.fi. Viitattu 5.1.2023.
  16. H. J. Boström: Suomen muistorahat, tapahtuma ja juhlamitalit (pdf) acrobat.adobe.com. Viitattu 5.1.2023.
  17. Lähetyskunnan talonpoikaismitali (pdf) acrobat.adobe.com. Viitattu 5.1.2023.