Ptolemaios XII

Ptolemaios XII Neos Dionysos Theos Filopator Theos Filadelfos (m.kreik. Πτολεμαίος Νέος Διόνυσος Θέος Φιλοπάτωρ Θεός Φιλάδελφος, 117 eaa. – 51 eaa.), usein Auletes (Αὐλητής, Aulētēs, ”Huilunsoittaja”), oli Ptolemaios IX Soter II:n poika ja Egyptin faarao 80–58 eaa. sekä vuodesta 55 eaa. kuolemaansa asti vuonna 51 eaa.

Ptolemaios XII:n rintakuva Louvren taidemuseossa.

Ptolemaios XII nousi valtaistuimelle Ptolemaios XI:n jälkeen vuonna 80 eaa. Vihainen väkijoukko oli lynkannyt Ptolemaios XI:n, kun tämä oli murhannut suositun hallitsijakumppaninsa Berenike III:n. Koska Ptolemaios XI kuoli ilman miespuolista perijää, ainoat mahdolliset Ptolemaios I:n linjaa jatkavat perijät olivat Ptolemaios IX:n aviottomat pojat tuntemattoman kreikkalaisen jalkavaimonsa kanssa. Pojat elivät maanpaossa Sinopessa, Pontoksen kuninkaan Mithridates IV:n hovissa. Pojista vanhimmasta tuli faarao Ptolemaios XII Neos Dionysos ja hän meni naimisiin sisarensa Tryfainan kanssa.

Aluksi Ptolemaios XII hallitsi sisarensa Kleopatra VI Tryfainan ja vaimonsa Kleopatra V Tryfainan kanssa, mutta Kleopatra VI:sta ei ole enää vuoden 69 eaa. jälkeen mitään merkintöjä aikakirjoissa.

Hallitsijakautensa aikana Ptolemaios XII yritti turvata oman ja valtakuntansa tulevaisuuden roomalaismyönteisellä politiikallaan. Vuonna 59 eaa. hän solmi ystävyyssopimuksen Rooman kanssa – maksettuaan sitä ennen huomattavat lahjukset Julius Caesarille ja Pompeiukselle. Vuonna 58 eaa. Ptolemaios XII syrjäytettiin sen jälkeen, kun roomalaiset olivat vallanneet Kyproksen, missä hänen veljensä oli hallitsijana. Ptolemaios XII:n jälkeen Egyptin valtaistuimelle nousi hänen tyttärensä Berenike IV.

Roomalaisten avustuksella Ptolemaios XII pääsi palaamaan Egyptiin vuonna 55 eaa. ja teloitutti Bereniken. Ennen kuolemaansa vuonna 51 eaa. Ptolemaios XII nimitti tyttärensä Kleopatra VII:n ja poikansa Ptolemaios XIII:n seuraajikseen.

Aiheesta muualla

• Strabo Geographika Books 1‑7, 15‑17 in English translation, ed. H. L. Jones (1924), at LacusCurtius
• Cassius Dio Roman History in English translation by Cary (1914–1927), at LacusCurtius