Itä-Yhdysvaltain Grand Prix 1982
Itä-Yhdysvaltain Grand Prix 1982 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 6. kesäkuuta 1982 Detroitin katuradalla Yhdysvalloissa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut John Watson, jolle voitto oli kauden toinen.
Itä-Yhdysvaltain Grand Prix 1982 | |
---|---|
7 osakilpailu 16 osakilpailusta kaudella 1982.
|
|
Päivämäärä | 6. kesäkuuta 1982 |
Sijainti | Detroitin katurata, Detroit, Michigan |
Ratatyyppi | katurata |
Radan pituus | 4,012 km |
Kilpailun pituus | 62 kierrosta, 248,744 km |
Sää | Aurinkoinen |
Paalupaikka | |
Kuljettaja |
Alain Prost (Renault) |
Paaluaika | 1.48,537 |
Palkintokoroke | |
Voittaja |
John Watson (McLaren) |
Toinen |
Eddie Cheever (Ligier) |
Kolmas |
Didier Pironi (Ferrari) |
Nopein kierros | |
Kuljettaja |
Alain Prost (Renault) |
Kierrosaika | 1.50,438 (kierroksella 45) |
Kilpailu keskeytettiin kuuden kierroksen jälkeen kolarien takia. Uusintalähdössä ajettiin 56 kierrosta ja lopputuloksissa lähdöt laskettiin yhteen.
Tulokset
muokkaaSija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/Keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | 7 | John Watson | McLaren-Ford | 62 | 1.58.41,043 | 17 | 9 |
2 | 25 | Eddie Cheever | Ligier-Matra | 62 | + 15,726 | 9 | 6 |
3 | 28 | Didier Pironi | Ferrari | 62 | + 28,077 | 4 | 4 |
4 | 6 | Keke Rosberg | Williams-Ford | 62 | + 1.11,976 | 3 | 3 |
5 | 5 | Derek Daly | Williams-Ford | 62 | + 1.23,757 | 12 | 2 |
6 | 26 | Jacques Laffite | Ligier-Matra | 61 | + 1 krs. | 13 | 1 |
7 | 17 | Jochen Mass | March-Ford | 61 | + 1 krs. | 18 | |
8 | 29 | Marc Surer | Arrows-Ford | 61 | + 1 krs. | 19 | |
9 | 4 | Brian Henton | Tyrrell-Ford | 60 | + 2 krs. | 20 | |
10 | 16 | René Arnoux | Renault | 59 | + 3 krs. | 15 | |
11 | 20 | Chico Serra | Fittipaldi-Ford | 59 | + 3 krs. | 26 | |
NC | 15 | Alain Prost | Renault | 54 | Alle 90 % voittajasta | 1 | |
Kesk. | 12 | Nigel Mansell | Lotus-Ford | 44 | Moottori | 7 | |
Kesk. | 8 | Niki Lauda | McLaren-Ford | 40 | Kolari (Rosberg) | 10 | |
Kesk. | 3 | Michele Alboreto | Tyrrell-Ford | 40 | Ulosajo | 16 | |
Kesk. | 23 | Bruno Giacomelli | Alfa Romeo | 30 | Kolari (Watson) | 6 | |
Kesk. | 11 | Elio de Angelis | Lotus-Ford | 17 | Vaihdelaatikko | 8 | |
Kesk. | 10 | Eliseo Salazar | ATS-Ford | 13 | Ulosajo | 25 | |
Kesk. | 14 | Roberto Guerrero | Ensign-Ford | 6 | Kolari (Patrese ja de Angelis | 11 | |
Kesk. | 2 | Riccardo Patrese | Brabham-Ford | 6 | Kolari (de Angelis ja Guerrero) | 14 | |
Kesk. | 22 | Andrea de Cesaris | Alfa Romeo | 2 | Voimansiirto | 2 | |
Kesk. | 31 | Jean-Pierre Jarier | Osella-Ford | 2 | Sytytys | 22 | |
Kesk. | 9 | Manfred Winkelhock | ATS-Ford | 1 | Ulosajo | 5 | |
Kesk. | 18 | Raul Boesel | March-Ford | 0 | Kolari (Baldi) | 21 | |
Kesk. | 30 | Mauro Baldi | Arrows-Ford | 0 | Kolari (Boesel) | 24 | |
Kesk. | 32 | Riccardo Paletti | Osella-Ford | 0 | Ei startannut | 23 | |
DNQ | 19 | Emilio de Villota | March-Ford | Karsiutui | |||
DNQ | 1 | Nelson Piquet | Brabham-BMW | Karsiutui | |||
DNQ | 33 | Jan Lammers | Theodore-Ford | Karsiutui | |||
Lähde: [1] |
Lähteet
muokkaa- ↑ The Official Formula 1 Website FIA. Arkistoitu 4.11.2014. Viitattu 19.12.2007. (englanniksi)
1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
Radat | Watkins Glen International (1976–1980) Detroitin katurata (1982, 1984–1986) |