Setlementtiliike
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Setlementtiliike koostuu Suomessa vuonna 1918 perustetusta kattojärjestöstä Suomen Setlementtiliitosta ja paikallisista jäsenyhdistyksistä. Suomen Setlementtiliiton jäseninä on 50 setlementtiä. Setlementtiliikkeen palveluksessa on runsaat 5 000 henkilöä, ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. Toiminnan juuret ovat 1800-luvun lopulla Itä-Lontoon köyhimpiin kortteleihin perustetuissa kansalaiskeskuksissa, joissa tarjottiin koulutusta ja tukea sosiaalisten ongelmien kanssa kamppaileville. Setlementtityön ideologia perustuu yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen sekä yksilöllisyyden ja moninaisuuden arvostamiseen kaikessa toiminnassa. Setlementtiliike sitoutuu erityisesti vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten selviämistä edistävään toimintaan.
Setlementtityön perusarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rohkeus ja luottamus
- Paikallisuus ja yhteisöllisyys
- Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus
- Toimintaa ohjaavat arvot
- Yksilön oikeuksien kunnioittaminen
- Erilaisuuden hyväksyminen ja ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-arvoisuus
- Luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan
- Paikallisuus
- Usko henkilökohtaisen ystävyyden ja yhteyden mahdollisuuteen yli kaikkien rajojen
- Sitoutuminen heikommassa tilanteessa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen
- Suomalaisen setlementtiliikkeen perustehtävät
- Yksilön elämänhallinnan edistäminen
- Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen
- Ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja lähimmäisyyden edistäminen
- Yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävien toimintamuotojen kehittäminen
Setlementtiliikkeen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Setlementtiliike syntyi Englannissa 1800-luvun lopussa, kun yliopistojen opiskelijat heräsivät teollistuneen yhteiskunnan lieveilmiöihin – slummiutumiseen, kurjistumiseen ja syrjäytymiseen. He perustivat Lontoon köyhien kortteleihin kansalaiskeskuksia, setlementtejä, joissa tarjottiin rohkaisua, koulutusta ja tukea sosiaalisten ongelmien kanssa kamppaileville. Ensimmäinen setlementti oli Toynbee Hall, joka perustettiin 1884 Lontoon East Endin työläiskortteliin. Setlementtiin asettui asumaan yliopiston opettajia ja opiskelijoita, joilla oli halu tehdä yhteistyötä köyhien ihmisten parissa. Setlementin ja sen asukkaiden tehtävä oli murtaa ihmisten välisiä muureja ja ottaa huomioon erityisesti köyhät ja köyhyys. "Antakaa itsenne, älkää rahojanne", oli kutsu, jota levitettiin parempiosaisten keskuudessa.
Setlementtiliike levisi nopeasti maailmalle. Suomeen se tuli ensimmäisen kerran jo 1890-luvulla, kun Alli Trygg-Helenius (1852–1926) perusti Helsingin Kallioon Kansankodin. Siellä toiminta alkoi 1890, mutta se loppui pian rahoitusongelmiin. Varsinaisen setlementtityön käynnistäjä oli teologian tohtori Sigfrid Sirenius (1877–1961), joka oli tutustunut liikkeeseen toimiessaan Lontoossa merimiespappina. Hän vakiinnutti setlementtiliikkeen Suomeen vuonna 1918. Samana vuonna perustettiin Teollisuusseutujen Evankelioimisseura, myöhemmin nimeltään Suomen Setlementtiliitto.
Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen setlementtitalo Kalliola perustettiin Helsingin Kallioon vuonna 1919. Seuraavina vuosina työkeskuksia, setlementtejä, perustettiin muun muassa Viipuriin, Tampereelle, Kemiin ja Rovaniemelle. Työmuotoina olivat nuorisotyö, lastentarhat ja eri kansalaisryhmiä yhdistämään tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet, joissa on tavoitteena tarjota ihmisille keinoja oman elämäntilanteensa parantamiseen.
Suomalaisen setlementtityön perusta on aina ollut sillan rakentaminen eri ryhmittymien välille. Liikkeen tavoitteena on alusta asti ollut pyrkimys edistää ihmisten välistä vuoropuhelua ja etsiä yhteiskunnallista konsensusta.
Setlementtejä alkoi syntyä kaikkialle, sillä setlementti-idea levisi nopeasti Englannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja kaikkialla Euroopan maissa, myös Suomessa. Kaukoitään, Japaniin, ja Lähi-itään, Libanoniin ja Palestiinaan, perustettiin setlementtejä 1900-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1926 perustettiin International Federation of Settlements and Neighbourhood Houses (IFS).
Setlementtiliike Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Suomen Setlementtiliitto
Suomessa liikkeen alullepanijoita olivat Alli Trygg-Helenius ja Sigfrid Sirenius. Suomen ensimmäinen setlementti Kalliolan setlementti perustettiin vuonna 1919. Suomen Setlementtiliitto on osa kansainvälistä setlementtiorganisaation toimintaa IFS International Federation of Settlements[1].
Setlementtiliikkeen alkuperäinen arvopohja on kristillinen, mutta liike on ollut alusta alkaen kirkollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.
Setlementtityön alkujuuret ovat kristillisen lähimmäisyyden ihanteessa ja ajatuksessa tehdä toisille ihmiselle niin kuin toivoisi heidän tekevän itselle. Setlementtiliike ei kuitenkaan julista eikä vaadi osallistujiaan ajattelemaan samalla tavalla.[2]
Setlementtiliikkeen Suomen kattojärjestönä toimii Suomen Setlementtiliitto, jonka jäsenistö muodostuu 50 setlementistä. Setlementtiliikkeessä on töissä yli 5 000 henkilöä ja tuhansia vapaaehtoisialähde?. Setlementit Suomessa ylläpitävät 16 kansalaisopistoa, 2 kansanopistoa ja 2 erityisoppilaitosta ja laajaa valikoimaa kunnille suunnattuja sosiaalisektorin hyvinvointipalveluita ja ammattilaisten koordinoimia, mutta vapaaehtoistyöntekijöiden avulla toteutettuja neuvonta-, kerho- ja tukihenkilötoimintoja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Setlementtiliitto
- http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Setlementtiliike (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ IFS
- ↑ Usein kysyttyä Suomen Setlementtiliitto. Viitattu 18.2.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Setlementtiliike Wikimedia Commonsissa