Mandi Sirola

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Amanda Sirola)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
SKP:n keskuskomitean jäseniä vuoden 1920 tienoilla Moskovassa, oikealla Mandi ja Yrjö Sirola.

Amanda ”Mandi” Sofia Sirola (o.s. Sundell; 20. tammikuuta 1881 Kangasala7. kesäkuuta 1965 Helsinki)[1] oli suomalaisen vasemmistopoliitikon Yrjö Sirolan puoliso ja yksi Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) perustajajäsenistä.

Mandi Sundellin vanhemmat olivat seppä Aksel Vilhelm Sundell ja Vilhelmina Simontytär.[2] Hän kävi Tammisaaren käsityöopiston ja oli sen jälkeen Kangasalan opistossa kudonnanopettajana. Hän nai vuonna 1903 kansakoulunopettaja Yrjö Sirolan, josta tuli hieman myöhemmin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) huomattava poliitikko. Pariskunta asui vuosina 1910–1913 Yhdysvaltain Duluthissa. Heille syntyi vuonna 1903 yksi poika, Aimo, joka kuitenkin kuoli pian Amerikasta paluun jälkeen vuonna 1913. Mandi alkoi tämän jälkeen työskennellä miehensä rinnalla.[3][2]

Mandi Sirola oli vuoden 1918 sisällissodan aikana miehensä alaisena Kansanvaltuuskunnan ulkoasiainosaston toimistovirkailijana. Pääasiassa hän vastaanotti vieraita.[4][5] Sirolat pakenivat sodan lopussa Neuvosto-Venäjälle ja osallistuivat molemmat elokuussa 1918 Moskovassa SKP:n perustavaan kokoukseen. Mandi Sirola valittiin marras–joulukuun vaihteessa 1918 puolueen keskuskomiteaan täydennysjäsenenä samassa yhteydessä Kullervo Mannerin ja Eino Rahjan kanssa. Häntä ei valittu uudelleen syyskuun 1919 toisessa puoluekokouksessa.[6]

Sirolat siirtyivät kesällä 1920 Tukholmaan, ja Mandi kieltäytyi seuraavana vuonna palaamasta Venäjälle miehensä kanssa. Sen sijaan hän tuli keväällä 1922 salaa Suomeen, ja hänet vangittiin saman vuoden lokakuussa Ätsärissä. Turun hovioikeus tuomitsi hänet helmikuussa 1923 Venäjän-aikaisen toimintansa vuoksi valtiopetoksen valmistelusta 23 kuukauden kuritushuonerangaistukseen, jonka hän suoritti Hämeenlinnan keskusvankilassa. Hän lopetti sen jälkeen yksipuolisesti yhteydenpidon Neuvostoliittoon jääneeseen Yrjöön, joka yritti vuosien ajan jatkaa kirjeenvaihtoa hänen kanssaan. Mandi Sirola ei vankilasta vapauduttuaan osallistunut poliittiseen toimintaan ja elätti itsensä käsitöitä tekemällä. Hän asui äitinsä kuolemaan saakka tämän kanssa Kangasalla, sen jälkeen Uuraisilla ja 1950-luvun puolivälistä alkaen Helsingissä, jonkin aikaa Inkeri Lehtisen kanssa. Hän kuoli Helsingin kaupungin vanhainkodissa 84-vuotiaana vuonna 1965.[7]

  1. Mandi Sirolan kuolinilmoitus (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 13.6.1965, HS Aikakone. Viitattu 17.10.2018.
  2. a b Venla Sainio: Sirola, Yrjö (1876 - 1936) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Erkki Salomaa: Yrjö Sirola – sosialistinen humanisti, s. 57–58, 60–61, 153, 169–170. Kansankulttuuri, Helsinki 1966.
  4. Osmo Rinta-Tassi: Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena, s. 167. Opetusministeriö, Helsinki 1986.
  5. Salomaa 1966, s. 236.
  6. Tauno Saarela: Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923, s. 46–47, 487, 500. Kansan Sivistystyön Liitto, Helsinki 1996.
  7. Salomaa 1966, s. 283, 286–287, 308–312.