Siirry sisältöön

vapa

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Vapa

Substantiivi

[muokkaa]

vapa (9-E) (monikko vavat)

  1. kelastamisessa tai onkimisessa käytettävän välineen varsi, johon kela on kiinnitetty ja jota pitkin siima kulkee
    Bamburuokoisista vavoista on siirrytty hiilikuituisiin; harvoin vapa katkaistaan rantapusikosta.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑpɑ/
  • tavutus: va‧pa

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vapa vavat
genetiivi vavan vapojen
(vapain)
partitiivi vapaa vapoja
akkusatiivi vapa;
vavan
vavat
sisäpaikallissijat
inessiivi vavassa vavoissa
elatiivi vavasta vavoista
illatiivi vapaan vapoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vavalla vavoilla
ablatiivi vavalta vavoilta
allatiivi vavalle vavoille
muut sijamuodot
essiivi vapana vapoina
translatiivi vavaksi vavoiksi
abessiivi vavatta vavoitta
instruktiivi vavoin
komitatiivi vapoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vava-
vahva vartalo vapa-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vapa Kielitoimiston sanakirjassa

Bosnia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

vapa f.

  1. kuume

Ranska

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

vapa

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä vaper

Serbia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

vapa f. (kyrillinen вапа)

  1. kuume