kiilata

Finnish

Etymology

kiila +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːlɑtɑˣ/, [ˈk̟iːlɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -iːlɑtɑ
• Syllabification^(key): kii‧la‧ta

Verb

kiilata

1. to wedge
2. to cut in (e.g. in a line or queue)

   Synonym: etuilla

3. to cut off, cut up (usually with eteen) (swerve in front of another vehicle)

Conjugation

Inflection of kiilata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiilaan	en kiilaa	1st sing.	olen kiilannut	en ole kiilannut
2nd sing.		kiilaat	et kiilaa	2nd sing.	olet kiilannut	et ole kiilannut
3rd sing.		kiilaa	ei kiilaa	3rd sing.	on kiilannut	ei ole kiilannut
1st plur.		kiilaamme	emme kiilaa	1st plur.	olemme kiilanneet	emme ole kiilanneet
2nd plur.		kiilaatte	ette kiilaa	2nd plur.	olette kiilanneet	ette ole kiilanneet
3rd plur.		kiilaavat	eivät kiilaa	3rd plur.	ovat kiilanneet	eivät ole kiilanneet
passive		kiilataan	ei kiilata	passive	on kiilattu	ei ole kiilattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiilasin	en kiilannut	1st sing.	olin kiilannut	en ollut kiilannut
2nd sing.		kiilasit	et kiilannut	2nd sing.	olit kiilannut	et ollut kiilannut
3rd sing.		kiilasi	ei kiilannut	3rd sing.	oli kiilannut	ei ollut kiilannut
1st plur.		kiilasimme	emme kiilanneet	1st plur.	olimme kiilanneet	emme olleet kiilanneet
2nd plur.		kiilasitte	ette kiilanneet	2nd plur.	olitte kiilanneet	ette olleet kiilanneet
3rd plur.		kiilasivat	eivät kiilanneet	3rd plur.	olivat kiilanneet	eivät olleet kiilanneet
passive		kiilattiin	ei kiilattu	passive	oli kiilattu	ei ollut kiilattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiilaisin	en kiilaisi	1st sing.	olisin kiilannut	en olisi kiilannut
2nd sing.		kiilaisit	et kiilaisi	2nd sing.	olisit kiilannut	et olisi kiilannut
3rd sing.		kiilaisi	ei kiilaisi	3rd sing.	olisi kiilannut	ei olisi kiilannut
1st plur.		kiilaisimme	emme kiilaisi	1st plur.	olisimme kiilanneet	emme olisi kiilanneet
2nd plur.		kiilaisitte	ette kiilaisi	2nd plur.	olisitte kiilanneet	ette olisi kiilanneet
3rd plur.		kiilaisivat	eivät kiilaisi	3rd plur.	olisivat kiilanneet	eivät olisi kiilanneet
passive		kiilattaisiin	ei kiilattaisi	passive	olisi kiilattu	ei olisi kiilattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiilaa	älä kiilaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiilatkoon	älköön kiilatko	3rd sing.	olkoon kiilannut	älköön olko kiilannut
1st plur.		kiilatkaamme	älkäämme kiilatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiilatkaa	älkää kiilatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiilatkoot	älkööt kiilatko	3rd plur.	olkoot kiilanneet	älkööt olko kiilanneet
passive		kiilattakoon	älköön kiilattako	passive	olkoon kiilattu	älköön olko kiilattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiilannen	en kiilanne	1st sing.	lienen kiilannut	en liene kiilannut
2nd sing.		kiilannet	et kiilanne	2nd sing.	lienet kiilannut	et liene kiilannut
3rd sing.		kiilannee	ei kiilanne	3rd sing.	lienee kiilannut	ei liene kiilannut
1st plur.		kiilannemme	emme kiilanne	1st plur.	lienemme kiilanneet	emme liene kiilanneet
2nd plur.		kiilannette	ette kiilanne	2nd plur.	lienette kiilanneet	ette liene kiilanneet
3rd plur.		kiilannevat	eivät kiilanne	3rd plur.	lienevät kiilanneet	eivät liene kiilanneet
passive		kiilattaneen	ei kiilattane	passive	lienee kiilattu	ei liene kiilattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiilata		present	kiilaava	kiilattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiilatakseni kiilataksemme 2nd kiilataksesi kiilataksenne 3rd kiilatakseen kiilataksensa		past	kiilannut	kiilattu
2nd	inessive2	kiilatessa	kiilattaessa	agent4	kiilaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiilatessani kiilatessamme 2nd kiilatessasi kiilatessanne 3rd kiilatessaan kiilatessansa		negative	kiilaamaton
	instructive	kiilaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kiilaamassa	—
	elative	kiilaamasta	—
	illative	kiilaamaan	—
	adessive	kiilaamalla	—
	abessive	kiilaamatta	—
	instructive	kiilaaman	kiilattaman
4th3	verbal noun	kiilaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiilaamaisillani kiilaamaisillamme 2nd kiilaamaisillasi kiilaamaisillanne 3rd kiilaamaisillaan kiilaamaisillansa

Derived terms

• kiilaaminen
• kiilaus
• kiilautua

 

Further reading

• “kiilata”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• ailakit, liikata