aikkaa

Ingrian

Etymology

Onomatopoeic.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑi̯kːɑː/, [ˈɑi̯kːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑi̯kːɑː/, [ˈɑi̯kːɑː]
• Rhymes: -ɑi̯kːɑː
• Hyphenation: aik‧kaa

Verb

aikkaa

1. (transitive) to exclaim (to say the interjection ai)

Conjugation

Conjugation of aikkaa (type 4/antaa, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aikan	en aika	1st singular	oon aikkant, oon aikkanut	en oo aikkant, en oo aikkanut
2nd singular	aikat	et aika	2nd singular	oot aikkant, oot aikkanut	et oo aikkant, et oo aikkanut
3rd singular	aikkaa	ei aika	3rd singular	ono aikkant, ono aikkanut	ei oo aikkant, ei oo aikkanut
1st plural	aikamma	emmä aika	1st plural	oomma aikkaneet	emmä oo aikkaneet
2nd plural	aikatta	että aika	2nd plural	ootta aikkaneet	että oo aikkaneet
3rd plural	aikkaat1), aikkavat2), aiketaa	evät aika, ei aiketa	3rd plural	ovat aikkaneet	evät oo aikkaneet, ei oo aikettu
impersonal	aiketaa	ei aiketa	impersonal	ono aikettu	ei oo aikettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aikoin	en aikkant, en aikkanut	1st singular	olin aikkant, olin aikkanut	en olt aikkant, en olt aikkanut
2nd singular	aikoit	et aikkant, et aikkanut	2nd singular	olit aikkant, olit aikkanut	et olt aikkant, et olt aikkanut
3rd singular	aikkoi	ei aikkant, ei aikkanut	3rd singular	oli aikkant, oli aikkanut	ei olt aikkant, ei olt aikkanut
1st plural	aikoimma	emmä aikkaneet	1st plural	olimma aikkaneet	emmä olleet aikkaneet
2nd plural	aikoitta	että aikkaneet	2nd plural	olitta aikkaneet	että olleet aikkaneet
3rd plural	aikkoit1), aikkoivat2), aikettii	evät aikkaneet, ei aikettu	3rd plural	olivat aikkaneet	evät olleet aikkaneet, ei olt aikettu
impersonal	aikettii	ei aikettu	impersonal	oli aikettu	ei olt aikettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aikkaisin	en aikkais	1st singular	olisin aikkant, olisin aikkanut	en olis aikkant, en olis aikkanut
2nd singular	aikkaisit, aikkaist1)	et aikkais	2nd singular	olisit aikkant, olisit aikkanut	et olis aikkant, et olis aikkanut
3rd singular	aikkais	ei aikkais	3rd singular	olis aikkant, olis aikkanut	ei olis aikkant, ei olis aikkanut
1st plural	aikkaisimma	emmä aikkais	1st plural	olisimma aikkaneet	emmä olis aikkaneet
2nd plural	aikkaisitta	että aikkais	2nd plural	olisitta aikkaneet	että olis aikkaneet
3rd plural	aikkaisiit1), aikkaisivat2), aikettais	evät aikkais, ei aikettais	3rd plural	olisivat aikkaneet	evät olis aikkaneet, ei olis aikettu
impersonal	aikettais	ei aikettais	impersonal	olis aikettu	ei olis aikettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	aika	elä aika	2nd singular	oo aikkant, oo aikkanut	elä oo aikkant, elä oo aikkanut
3rd singular	aikkakoo	elköö aikkako	3rd singular	olkoo aikkant, olkoo aikkanut	elköö olko aikkant, elköö olko aikkanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	aikkakaa	elkää aikkako	2nd plural	olkaa aikkaneet	elkää olko aikkaneet
3rd plural	aikkakoot	elkööt aikkako, elköö aikettako	3rd plural	olkoot aikkaneet	elkööt olko aikkaneet, elköö olko aikettu
impersonal	aikettakkoo	elköö aikettako	impersonal	olkoo aikettu	elköö olko aikettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	aikkanen	en aikkane
2nd singular	aikkanet	et aikkane
3rd singular	aikkanoo	ei aikkane
1st plural	aikkanemma	emmä aikkane
2nd plural	aikkanetta	että aikkane
3rd plural	aikkanoot	evät aikkane, ei aikettane
impersonal	aikettannoo	ei aikettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		aikkaa	present	aikkava	aikettava
2nd	inessive	aikkajees	past	aikkant, aikkanut	aikettu
	instructive	aikkaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (aikkakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	aikkamaa
	inessive	aikkamaas
	elative	aikkamast
	abessive	aikkamata
4th	nominative	aikkamiin
	partitive	aikkamista, aikkamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 6