puisto

puisto (Finnisch)

Substantiv

	Singular	Plural
Nominativ	puisto	puistot
Genitiv	puiston	puistojen
Partitiv	puistoa	puistoja
Akkusativ	puiston	puistot
Inessiv	puistossa	puistoissa
Elativ	puistosta	puistosta
Illativ	puistoon	puistoihin
Adessiv	puistolla	puistoilla
Ablativ	puistolta	puistoilta
Allativ	puistolle	puistoille
Essiv	puistona	puistoina
Translativ	puistoksi	puistoiksi
Abessiv	puistotta	puistoitta
Instruktiv	—	puistoin
Komitativ	—	puistoineen- + Possessivsuffix

Aussprache:

IPA: [ˈpujsto]

Hörbeispiele: —

Bedeutungen:

[1] Park

Beispiele:

Kesällä istutaan usein puistossa syömässä ja juomassa. - Im Sommer sitzt man oft im Park und isst und trinkt.

Charakteristische Wortkombinationen:

puistotie