Via Baltica

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Baltian reitti)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Via Baltica (Baltian reitti) on maantiereitti, jota pitkin pääsee Suomesta Baltian maiden kautta Puolaan ja edelleen kaikkialle Keski-Eurooppaan. Via Baltica on osa Eurooppatietä E67.

Reitin varrella Virossa ovat Rummun entinen vankila, Ruplan hautakivi, ja entinen postitalo, nykyinen hotelli Ruunawere. Rummun vankila on osittain vajonnut veden alle. Sen ympäristössä harrastetaan lainelautailua ja talvisin siellä on retkiluistelurata. Tien varrella on myös useita kartanoja ja Luitemaan luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueen jälkeen on mahdollisuus poiketa vanhalle Riian tielle, maantielle 331, jonka varrella on Neuvostoliiton aikainen kosmonauttien lomakeskus. Latvian alueella reitin varrella on Paroni Münchhausenin museo (Minhauzena muzejs). Baltian reitti kulkee Latvian pääkaupungin Riian läheltä. Riian pohjoispuolella on Saulkrastin kaupunki, joka sijaitsee Riianlahden rannalla. Samalla seudulla sijaitsevat myös Birinun palatsilinna ja Turaidan linna, jonka rakennuttivat 1200-luvulla kalparitarit. Baltian reitin varrella sijaitsevat myös Salaspilsin keskitysleirin muistomerki, Rundalen palatsi ja Bauskan linnoitus. Salaspilsin muistomerki on useita kymmeniä metrejä korkea, se on marmoria ja ihmiset voivat kulkea sen alitse. Rundalen palatsia luonnehditaan Itämeren Versailles’ksi. Se on rakennettu 1730-luvulla ja se on barokkityylinen. Bauskan linnoituksen lähellä on Bauskan kylä missä on olutpnimo. Liettuan alueella oleva nähtävyys on Siauliain ristikukkula, mistä löytyy useita kymmeniä tuhansia ristejä. Reitin varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat Kedainiai ja Kaunas. Kun Baltian rettiä pitkin on saavuttu Puolaan, reitin varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat Augustówin lomakaupunki, Gdanskin satamakaupunki ja Sopot, mistä löytyy hiekkarantoja. Reitin varrella on myös Białowieżan kansallispuisto.[1]

Baltian reitin varrella nopeusrajoitukset ovat huonosti merkittyjä. Liettuassa liikennekäyttäytyminen on erilaista kuin Suomessa, Virossa ja Latviassa ja tämä aiheuttaa joskus vaaratilanteita.[2] Baltian reitin maissa kelpaa suomalainen ajokortti. Baltian maissa ja Puolassa täytyy käyttää heijastinliiviä, kun astutaan ulos autosta pimeään aikaan. Jos matkaan lähdetään yrityksen autolla tai toisen ihmisen omistamalla autolla, on mukana oltava monikielinen valtakirja. Suomalaisen liikennevakuutuksen todisteeksi voidaan hankkia vihreä kortti. Kelasta voi hankkia Eurooppalaisen sairaanhoitokortin, joka auttaa julkisessa sairaanhoidossa. Talvella Baltian maissa on käytettävä talvirenkaita ja siellä kelpaavat nastarenkaat, mutta ne ovat Puolassa kiellettyjä.[3]

  1. Ilkka Karisto: Via Baltica - nopein autoreitti Keski-Eurooppaan Kerranelämässä. Paradise reporters Oy. Viitattu 1.9.2023.
  2. Via Baltica - Autolla Baltiaan ja Puolaan Tämä matka. 17.6.2017. Viitattu 1.9.2023.[vanhentunut linkki]
  3. Automatkailijan Via Baltica Autoliitto. Viitattu 1.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]