sisusta

Suomi

Substantiivi

sisusta (13)

1. sisäpuoli, sisäosa, sisus

Ääntäminen

• IPA: /ˈsisust̪ɑ/
• tavutus: si‧sus‧ta

Aiheesta muualla

• sisusta Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

sisusta

1. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta sisu

Substantiivi

sisusta

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta sisus

Verbi

sisusta

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä sisustaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sisustaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä sisustaa