paini

Suomi

Paini

Substantiivi

paini (5)

Katso artikkeli Paini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

(urheilu) urheilumuoto, jossa ottelijat koettavat sääntöjen sallimia otteita käyttäen painaa vastustajan hartiat mattoon

Ääntäminen

IPA: /ˈpɑi̯ni/
tavutus: pai‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	paini	painit
genetiivi	painin	painien (painein)
partitiivi	painia	paineja
akkusatiivi	paini; painin	painit
sisäpaikallissijat
inessiivi	painissa	paineissa
elatiivi	painista	paineista
illatiivi	painiin	paineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	painilla	paineilla
ablatiivi	painilta	paineilta
allatiivi	painille	paineille
muut sijamuodot
essiivi	painina	paineina
translatiivi	painiksi	paineiksi
abessiivi	painitta	paineitta
instruktiivi	–	painein
komitatiivi	–	paineine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	paini-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. urheilumuoto, jossa yritetään selättää vastustaja

azeri: güləş
englanti: wrestling
persia: کشتی (košti)
ranska: lutte f.
ruotsi: brottning
saksa: Ringen n.

turkki: güreş
ukraina: боротьба f.
uzbekki: kurash
venäjä: борьба f.
viro: maadlus

Liittyvät sanat

molski, painia, painija, silta

Alakäsitteet

Yhdyssanat

jaakopinpaini, mattopaini, mutapaini, painijoukkue, painikilpailu, painimatto, paininjalka, painiote, painiottelu, pistepaini, pystypaini, sylipaini, sumopaini, vapaapaini

Aiheesta muualla

paini Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 5063 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi

paini

(taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä painia
(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä painia
(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä painia
(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä painia

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=paini&oldid=4660542”