kuutti

Katso myös: Kuutti

Suomi

Substantiivi

kuutti (5-C)

hylkeen poikanen
Lumi ja jää ovat elintärkeitä kuuttien selviytymiselle.

Ääntäminen

IPA: /ˈkuːt̪ːi/, [ˈkuːt̪ːi]

tavutus: kuut‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kuutti	kuutit
genetiivi	kuutin	kuuttien (kuuttein)
partitiivi	kuuttia	kuutteja
akkusatiivi	kuutti; kuutin	kuutit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kuutissa	kuuteissa
elatiivi	kuutista	kuuteista
illatiivi	kuuttiin	kuutteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kuutilla	kuuteilla
ablatiivi	kuutilta	kuuteilta
allatiivi	kuutille	kuuteille
muut sijamuodot
essiivi	kuuttina	kuutteina
translatiivi	kuutiksi	kuuteiksi
abessiivi	kuutitta	kuuteitta
instruktiivi	–	kuutein
komitatiivi	–	kuutteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kuuti-
vahva vartalo	kuutti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

ruotsin sanasta kut

Käännökset

1. hylkeenpoikanen

englanti: seal pup
ruotsi: kut

turkki: fok yavrusu
viro: hülgepoeg

Aiheesta muualla

kuutti Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

kuutti (5-C)

jalus, jalusköysi, skuutti

Etymologia

ruotsin sanasta skot

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kuutti&oldid=4662607”