vapaa
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaavapaa (17) (komparatiivi vapaampi, superlatiivi vapain) (taivutus[luo])
- sellainen, joka ei riipu tai ole kiinni (fyysisesti tai kuvaannollisesti); jota ei ole kahlittu tai rajoitettu
- Leijona on päässyt vapaaksi!
- Olla vapaa tekemään mitä vaan.
- varaamaton, jossa ei ole täyttäjää
- Istuin on vapaa.
- Vielä muutama vapaa paikka kevään kursseille!
- Myyntiedustajalle olisi vapaa työpaikka Hämeenlinnasta.
- sinkku; naimaton, ei seurustele
- Onko neiti vapaa vai varattu?
- maksuton, ilmainen
- vapaa sisäänpääsy
- (yhdyssanan osana, svetisistinen) joka ei sisällä jotain, johon ei kuulu jotain
- verovapaa
- GMO-vapaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈʋɑ̝pɑ̝ː]
Etymologia
muokkaaslaavilainen laina[1]
Käännökset
muokkaa
Ks. sinkku |
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaa- (kahlitsematon) kiinnitetty, kahlittu, rajoitettu
- (jossa ei ole täyttäjää) varattu
- (naimaton) varattu
- (ilmainen) maksullinen
Johdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaepävapaa, hoitovapaa, huoltovapaa, iltavapaa, julkaisuvapaa, opintovapaa, puuvapaa, reseptivapaa, ruostevapaa, sapattivapaa, säästövapaa, trustivapaa, tullivapaa, vapaa-aika, vapaa-ajanasunto, vapaa-ajattelija, vapaa-ajattelu, vapaaehtoinen, vapaaheitto, vapaaheittoviiva, vapaaherra, vapaaherratar, vapaahetki, vapaailta, vapaakappale, vapaakauppa, vapaakauppa-alue, vapaakauppasopimus, vapaakaupunki, vapaakiipeily, vapaakirkko, vapaakivääri, vapaakivääriammunta, vapaakunta, vapaakytkin, vapaakyyti, vapaalippu, vapaalippulainen, vapaaluistelu, vapaalyönti, vapaamatkustaja, vapaamielinen, vapaamittainen, vapaamuotoinen, vapaamuurari, vapaamuurarijärjestö, vapaamuurariloosi, vapaamuurarius, vapaaohjelma, vapaaopisto, vapaaoppilas, vapaaosake, vapaapaini, vapaapalokunta, vapaapalokuntalainen, vapaapistooli, vapaapistooliammunta, vapaapotku, vapaapäivä, vapaarahoitteinen, vapaarytminen, vapaarytmisyys, vapaasatama, vapaasotilas, vapaataival, vapaatanssi, vapaatunti, vapaauinti, vapaavalintainen, vapaavarasto, vapaavarsi, vapaavarsikone, vapaavuoro, vapaavuosi, verovapaa, virkavapaa, vuorotteluvapaa, äitiysvapaa, älyvapaa
Sanaliitot
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vapaa Kielitoimiston sanakirjassa
- vapaa Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkelit 371, 1130, 3907 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Substantiivi
muokkaavapaa (17)
- vapaa-aika velvollisuudesta, esimerkiksi työstä tai koulusta vapaa aika
- loma erityinen, yleensä vähintään päivän mittainen vapaus velvollisuudesta
- vaihteen neutraali asento
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vapaa | vapaat |
genetiivi | vapaan | vapaiden vapaitten |
partitiivi | vapaata | vapaita |
akkusatiivi | vapaa; vapaan |
vapaat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vapaassa | vapaissa |
elatiivi | vapaasta | vapaista |
illatiivi | vapaaseen | vapaisiin (vapaihin) |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vapaalla | vapailla |
ablatiivi | vapaalta | vapailta |
allatiivi | vapaalle | vapaille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vapaana | vapaina |
translatiivi | vapaaksi | vapaiksi |
abessiivi | vapaatta | vapaitta |
instruktiivi | – | vapain |
komitatiivi | – | vapaine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vapaa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Substantiivi
muokkaavapaa
- (taivutusmuoto) partitiivi sanasta vapa
Viitteet
muokkaa- ↑ Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 37. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.