Tieteellinen luokittelu

Tieteellinen luokittelu on biologian tapa luokitella eliöitä hierarkkisiin kategorioihin, taksoneihin. Systematiikka on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua teoriassa, biologinen taksonomia tutkii samoja asioita käytännössä.

Carolus Linnaeuksen perustama klassinen taksonomia perustuu fenetiikkaan, jossa eliöt luokitellaan ryhmiin yhteisten ominaisuuksien perusteella (varpaiden määrä, itiön muoto, jne.). Se kehitettiin alun perin auttamaan eliöiden tunnistamista.

Modernin taksonomian pohjana on useimmiten fylogeneettinen systematiikka eli kladistiikka. Kladistiikka on 1950-luvulta alkaen kehitetty taksonomiajärjestelmä, joka esittää eliöiden suhteet toisiinsa ensisijaisesti evolutiivisten suhteiden mukaan.

DNA-sekvenssien vertailulla on nykyisin kasvava rooli eliöryhmien sukulaisuussuhteiden tutkimisessa, ja se on usein johtanut vanhojen luokittelujärjestelmien muuttamiseen.

Taksonomiset tasot

Taksoni on yleisnimitys mille tahansa taksonomiselle ryhmälle (esimerkiksi linnut, Aves). Kaikki taksonit sijoittuvat johonkin kategoriaan, jotka ovat luokittelun tasoja. Jokaisesta tasosta voi olla ylä-, ala- ja osa- (infra-) luokitukset, mutta näitä kaikkia ei ole määritelty virallisesti. Käytäntö myös vaihtelee eri eliöryhmien välillä.

Suurimmasta pienimpään edeten yleisesti käytössä olevat klassisen luokittelun tasot eli taksonomiset tasot ovat:

Yläkunta (Domeeni, Woesen luokittelun mukaan) → Kunta → Pääjakso / kaari → Luokka → Lahko → Heimo → Tribus → Suku → Sektio → Sarja → Laji → Alalaji → Muunnos → Muoto → Erikoismuoto

Esimerkiksi perinnöllisyystutkijoiden suosima koe-eläin banaanikärpänen (Drosophila melanogaster) luokitellaan yleisimmin käytettyjen taksonomisten tasojen avulla taksoneiksi seuraavasti:

Kunta	Eläimet (Animalia)
Pääjakso	Niveljalkaiset (Arthropoda)
Luokka	Hyönteiset (Insecta)
Lahko	Kaksisiipiset (Diptera)
Heimo	Mahlakärpäset (Drosophilidae)
Suku	Drosophila
Laji	Drosophila melanogaster

Ylemmissä kategorioissa tieteelliset nimet ovat yksiosaisia, mutta lajin tieteellinen nimi on kaksiosainen ja koostuu suvun nimestä sekä lajia osoittavasta määreestä, esimerkiksi Homo sapiens (ihminen). Tämä tunnetaan myös binominaalisena eli kaksiosaisena nimenä. Tieteelliset nimet ovat periaatteessa yksikäsitteisiä, ts. kahdella eri lajilla ei voi olla samaa nimeä. Mutta koska luokittelussa tapahtuu muutoksia (kun lajeja esimerkiksi jaetaan uusiksi tieteellisen tiedon karttuessa), lajin yksilöimiseksi tarkasti nimeen täytyy liittää myös tieto siitä, kuka ja milloin on alun perin esittänyt ko. nimeen liittyvän tieteellisen lajinkuvauksen, esimerkiksi "Homo sapiens Linnaeus, 1758". Lajin kuvaajaa (nimen antajaa, esim. Linnaeus) sanotaan auktoriksi.

Lajia alempien taksonomisisten tasojen käytöstä ei vallitse yksimielisyyttä, ja käytännöissä on suurta vaihtelua kasvien ja eläinten välillä. Molemmilla käytetään tasoa alalaji (subspecies, lyhenne subsp. tai ssp.), mutta kasveista puhuttaessa voidaan käyttää myös tasoja muunnos (varietas, lyhenne var.), muoto (forma, lyhenne f.) ja lajike.

Luettelo taksonomisista tasoista

• yläkunta / domeeni
• kunta
  • alakunta
    • osakunta
      • yläjakso (eläintieteessä) / yläkaari (kasvi- ja sienitieteessä)
• pääjakso (eläintieteessä) / kaari (kasvi- ja sienitieteessä)
  • alajakso (eläintieteessä) / alakaari (kasvi- ja sienitieteessä)
    • osajakso (eläintieteessä) / osakaari kasvi- ja sienitieteessä)
      • yläluokka
• luokka
  • alaluokka
    • osaluokka
      • parvoluokka (eläintieteessä)
        • lohko (eläintieteessä)
          • ylälahko
            • lahkoryhmä (eläintieteessä)
• lahko
  • alalahko
    • osalahko
      • parvolahko (eläintieteessä)
        • osasto (eläintieteessä)
          • yläheimo
• heimo
  • alaheimo
    • ylätribus
• tribus
  • alatribus
• suku
  • alasuku
• sektio
  • alasektio
• sarja
• laji
  • alalaji
  • muunnos / serotyyppi (bakteereilla ja viruksilla)
  • muoto
    • erikoismuoto
• lajike / rotu

Nimien yleispiirteitä

Suvun yläpuolella oleville taksoneille yleensä annetaan nimiä, jotka perustuvat hierarkiassa alemmalla tasolla olevan taksonin nimeen (esimerkiksi heimolla tyyppisukuun) ja joiden perään lisätään useimmiten standardipääte. Päätteet riippuvat kunnasta ja joskus pääjaksosta tai luokasta.

Nimien käyttöä säätelevät viralliset nimistösäännöt. Eri eliöryhmillä on omat nimistösääntönsä, joiden pääperiaatteet ovat yhteneväiset, mutta yksityiskohdat vaihtelevat. Eläinten nimiä säätelee International Code of Zoological Nomenclature (ICZN), jonka kehitystä hoitaa International Union of Biological Sciences -järjestö. Kasvien nimiä säätelee The International Code of Botanical Nomenclature (ICBN), josta päätetään kansainvälisen kasvitieteellisen kongressin täysistunnoissa. Sääntöjen yhdistämistä on ehdotettu, mutta ehdotus ei ole saanut tarpeeksi kannatusta toteutuakseen.

	Kasvit	Levät	Sienet	Eläimet
Kaari/Pääjakso	-phyta		-mycota
Alakaari/Alajakso	-phytina		-mycotina
Luokka	-opsida	-phyceae	-mycetes
Alaluokka	-idae	-phycidae	-mycetidae
Ylälahko	-anae
Lahko	-ales
Alalahko	-ineae
Osalahko	-aria
Yläheimo	-acea (epävirallinen taso)			-oidea (suositeltu)
Heimo	-aceae			-idae
Alaheimo	-oideae			-inae
Tribus	-eae			-ini (suositeltu)
Alatribus	-inae			-ina (epävirallinen taso)

Pieni sanakirja

Suomi	Latina	Englanti	Saksa	Espanja	Ranska
yläkunta	superregnum	domain	Domäne	dominio	domaine
kunta	regnum	kingdom	Reich	reino	règne
pääjakso, kaari	phylum, divisio	phylum, division	Stamm, Abteilung	phylum	phylum, division, embranchement
luokka	classis	class	Klasse	clase	classe
lahko	ordo	order	Ordnung	orden	ordre
heimo	familia	family	Familie	familia	famille
suku	genus	genus	Gattung	género	genre
laji	species	species	Art	especie	espèce

Aiheesta muualla

• Biologian taksonomian perusteita
• The Taxonomicon (Arkistoitu – Internet Archive)
• Species 2000: Taksonitietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)

Biologia

Osa-alueita	Aerobiologia Anatomia Astrobiologia Biokemia Ekologia Eliömaantiede Eläintiede Etologia Evoluutiobiologia Fysiologia Genomiikka Hydrobiologia Iktyologia Kasvipatologia Kasvitiede Kehitysbiologia Kudosoppi Meribiologia Mikrobiologia Molekyylibiologia Muoto-oppi Neurotiede Paleontologia Parasitologia Perinnöllisyystiede Sienitiede Solubiologia Systematiikka Taksonomia Toksikologia
Käsitteitä	abioottinen aineenvaihdunta biodiversiteetti biomi biotooppi biosfääri DNA ekologinen lokero ekosysteemi eliöyhteisö evoluutio kelpoisuus lisääntyminen luonnonvalinta populaatio ravinto sukkessio uhanalaisuusluokitus yhteyttäminen pääjakso kaari
Aiheeseen liittyvää	biologian filosofia