Tampere–Haapamäki-rata

Tampere–Haapamäki
Perustiedot
Reitti	Tampere–Haapamäki
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR
Henkilöjunia / vrk	8
Tavarajunia / vrk	12
Tekniset tiedot
Pituus	106,5 km
Raiteiden lkm	2 (Tampere–Orivesi); 1 (Orivesi–Haapamäki)
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	25 kV / 50 Hz (vain Tampere–Orivesi)
Sallittu nopeus
• henkilöliikenteessä	Tampere–Orivesi 160 km/h, ; Orivesi–Haapamäki 100 km/h
• tavaraliikenteessä	Tampere–Orivesi 120 km/h, ; Orivesi–Haapamäki 100 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus	(Tampere)–Orivesi
Radio-ohjaus	Orivesi–Haapamäki
Ohjauskeskus	Tampere (Tampere–Orivesi), ; Seinäjoki (Orivesi–Haapamäki)
Suojastus	vain välillä Tampere–Orivesi
Kulunvalvonta	JKV
	( ) = liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan.
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Tampere–Haapamäki-rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rataosuus, joka kulkee Tampereelta Oriveden kautta Haapamäelle.

Henkilöliikenteen nykyiset asemat rataosuudella ovat Tampere, Orivesi, Orivesi keskusta, Juupajoki, Vilppula, Kolho ja Haapamäki. VR liikennöi osuudella taajamajunia.

Historia

Tampere–Haapamäki-rata valmistui vuonna 1882. Mänttäläinen tehtailija G. A. Serlachius sai muutettua jo sovitun ratalinjan Näsijärven länsipuolelta itäpuolelle. Rata kulki Vilppulan kautta läheltä Serlachiuksen tehtaita. Radasta muodostuikin tehtaille elämänlanka.^[1] Tehtaan liikennettä palveli ensin vuodesta 1897 kapearaiteinen Mäntän–Vilppulan rautatie ja vuodesta 1930 leveäraiteinen Mäntän rata.^[2]

Tampere–Haapamäki-rata oli valmistuessaan osa Helsingistä Pohjanmaalle johtavaa päärataa. Liikenne oli vilkasta vuoteen 1971 asti, jolloin valmistui Tampere–Parkano–Seinäjoki-oikorata. Vuonna 1977 valmistui oikorata Orivedeltä Jämsän kautta Jyväskylään, jolloin Tampereen ja Jyväskylän välinen liikenne siirtyi pääosin käyttämään uutta ratayhteyttä.

Nykytilanne

Rata on kaksiraiteinen ja sähköistetty Tampereelta Orivedelle. Osuus Orivedeltä Haapamäelle on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Tampere on radan tärkein asema ja sieltä ovat yhteydet etelään Toijalan kautta Helsinkiin ja Turkuun, länteen Kokemäen kautta Poriin ja Raumalle sekä pohjoiseen Parkanon kautta Seinäjoelle. Haapamäeltä jatkuu rata niin ikään Seinäjoelle sekä myös Jyväskylään. Yhteys Parkanon kautta Poriin on lakkautettu, joskin kiskot ovat suurimmaksi osaksi edelleen paikoillaan. Orivedeltä haarautuu oikorata Jyväskylään ja Vilppulasta sivurata Mänttään.

Tampereelta Haapamäelle kulkee arkisin neljä henkilöjunaa vuorokaudessa, samoin Haapamäeltä Tampereelle.^[3] Junat jatkavat Haapamäeltä Keuruun tai Jyväskylään asemalle.

Lähteet

↑ Rataverkon rungot ohi Keski-Suomen Museo24. Jämsän kaupunki. Viitattu 18.10.2009.
↑ Bergström, Matti; Einola, Erkki; Kilpiö, Olavi (toimittajat): Kapeat kiskot. Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet, s. 135–143. Rautatiemuseoiden ja -harrastajien neuvottelukunta et al, 1993. ISBN 951-96543-1-3
↑ VR aikatauluhaku VR. Arkistoitu 19.8.2017. Viitattu 8.3.2020.