Wikipedia

Satama

vesistön rannalle tehty rakennus, joka helpottaa rantautumista ja laivan lastaamista
Tämä artikkeli käsittelee vesiliikenteen infrastruktuuria. Sanan muista merkityksistä katso Satama (täsmennyssivu).

Satama on meren tai vesistön rannalle rakennettua infrastruktuuria, joka on sopiva vesialusten, kuten laivojen ja veneiden, lastin purkamista ja lastaamista sekä matkustajien laivaannousua ja maihinnousua varten. Satamissa on usein nostureita ja varastotilaa. Satama on kytketty muuhun liikenneinfrastruktuuriin, kuten maantie- tai rautatieverkkoihin. Merten satamat on perinteisesti rakennettu aalloilta suojaisiin lahtiin sekä muihin sopiviin paikkoihin, mutta myöhemmin on rakennettu myös aallonmurtajia aaltojen vähentämiseksi. Satamassa väylän syvyyden tulee olla aluksille riittävän syvä.

Wellingtonin satama yöllä. Useat satamat toimivat myös öisin laivojen tehokkaamman käytön, vuorovesien ja joskus myös satamakapasiteetin rajoitusten vuoksi.

Satamaluokittelua

muokkaa
 
Kuivaa irtolastia: Venäjän Nahodkan sataman kivihiiliterminaalia

Satamia voidaan ryhmitellä usealla eri tavalla. Yleisesti satamia luokitellaan niiden kautta kulkevien tuote- ja tavaravirtojen perusteella. Satamia voidaan luokitella myös omistuspohjan mukaan yleisiin, tavallisesti kunnan omistamiin satamiin ja yksityisiin, esimerkiksi teollisuusyrityksen omistamiin satamiin. Maantieteellisen sijainnin perusteella satamat voidaan ryhmitellä meri-, joki-, kanava- ja sisävesisatamiin. Rakenteen perusteella voidaan tehdä jako luonnonsatamiin ja keinotekoisiin satamiin. Käytön perusteella ryhmittely voi sisältää jaon esimerkiksi kauppa-, sota- , vene- ja piensatamiin.[1]

Suuri osa Suomen satamista on ollut kuntien omistamia liikelaitoksia. Euroopan komission päätöksen johdosta tällaiset liikelaitokset muutetaan yhtiöiksi. Myös kunnalliset satamat yhtiöitetään ja niiden toiminnasta halutaan markkinaehtoisempaa.

Satamatyyppejä

muokkaa
 
Marokon Agadirin kalastussatama
 
Kemiönsaaren Kasnäsin vene- ja yhteysalussatama
  • erikoissatama: Johonkin kapeampaan toimialueeseen erikoistunut satama. Esimerkiksi kemikaalisatama, kaasusatama, autojen vienti- ja tuontisatama, junalauttasatama, turistiristeilyjä palveleva matkustajasatama.[1]
  • irtolastisatama: tyypillisesti yhtä tai muutamaa irtolastituotetta käsittelevä satama. Keskeisiä kuivia irtolastituotteita ovat kivihiili, malmit, lannoitteet, sementti, vilja, sokeri ja puuhake.[1]
  • kalastussatama:
  • kappaletavarasatama:
  • konttisatama:
  • lentosatama: vedestä toimivien ilma-alusten lähtö- ja saapumispaikka
  • luonnonsatama: luonnonpiirteittensä puolesta laivojen satamapaikaksi soveltuva paikka vesistön varrella; termiä käytetään myös pienveneiden yölliseen rantautumiseen soveltuvista suojaisista rakentamattomista satamaista.
  • matkustajasatama: matkustajalaivoille tarkoitettu erikoissatama.
  • matkustaja-autolauttasatama tyypillisesti nopeilla satamatoiminnoilla varustettu, aikataulun mukaan operoivia, matkustajien ohella autoja ja muita ro-ro-lasteja kuljettavia laivoja palveleva satama.[1]
  • palvelusatama: rantautuminen aluksen huoltoa tai elintarvike-, vesi- ja polttoainevarastojen täydennystä varten
  • retkisatama: hoidettu vapaasti virkistyskäytössä oleva rantautumispaikka.
  • sotasatama: sotalaivaston satama
  • suojasatama: rantautuminen kovan merenkäynnin tai muun veneilyn jatkamista estävän syyn vuoksi.
  • talvisatama: ei jäädy talvella tai pidetään jäänmurtajien avulla auki.
  • tavarasatama: tavaralaivoille tarkoitettu satama.
  • venesatama: veneille tarkoitettu satama.
  • vierassatama: vieraileville matkustajalaivoille tai veneille tarkoitettu satama.
  • öljysatama: tuotantoalueen läheisyydessä sijaitseva lastaussatama, jalostamon satama raakaöljyn lastaamiseen ja jalostustuotteiden lastaamiseen, tai paikallisen öljyvaraston yhteydessä oleva satama.[1]

Maailman suurimpia satamia

muokkaa
 
Maailman toiseksi suurimman sataman Shanghain konttinostureita
 
Le Havren satama Ranskassa.

Vuonna 2019 maailman kolme suurinta tavarasatamaa olivat rahtimäärän perusteella kiinalaisia: Ningbon ja Zhoushanin satama (1 120,09 milj. t.), Shanghain satama (716,77 milj. t.) ja Tangshanin satama (656,74 milj. t.).[2]

Oheisessa taulukossa on esitetty runsas 20 suurinta maailman merisatamaa rahtimäärän mukaan vuonna 2015 Euroopan suurimman sataman kokoaman satamatilaston mukaan.[3] Aiempien vuosien osalta lähteenä on käytetty myös kiinalaisen Shanghain merenkulkuyliopiston ylläpitämän China Shipping Database -tietokannan avoimia tietoja.[4] Taulukossa esitetty näiden suursatamien kasvua ja laskukauden vaikutusta niihin kuvaavat vuosien 2006–2015 rahtimäärät. Luettelon satamien vertailtavuutta vaikeuttaa tilastointitapojen vaihtelevuus. Kiinan satamat kirjaavat tilastoihinsa tyypillisesti myös maan sisäisen tavara- tai jokiliikenteen; kaikki Kiinan suursatamat eivät ole mukana.[3][5][6][7]

Sataman nimi Valtio Rahti
2015 (milj. t.)[3]		 Rahti
2014 (milj. t.)[8]		 Rahti
2013 (milj. t.)[5][4]		 Rahti
2012 (milj. t.)[4][5]		 Rahti
2011 (milj. t.)[6]		 Rahti
2010 (milj. t.)[6]		 Rahti
2009 (milj. t.)[7]		 Rahti
2008 (milj. t.)[7]		 Rahti
2007 (milj. t.)[7]

Rahti
2006 (milj. t.)[7]

Ningbon ja Zhoushanin satama Kiina 889,0 873,0 809,8 744,0 691,0 627,0 570,0 520,1 473,4 309,7
Shanghain satama Kiina 717,4 755,3 776,0 736,0 727,6 653,0 590,0 582,0 560,0 537,5
Singaporen satama Singapore 574,9 580,8 560,9 538,0 531,6 503,3 472,3 515,4 483,6 448,5
Tianjinin satama Kiina 541,0 540,0 500,6 477,0 451,0 408,0 380,0 355,9 309,6 257,6
Suzhoun satama (Taicangin satama-alue: Changshu, Suzhou ja Zhangjiagang)[3] Kiina 540,0 480,0[3] 454,0[3]
Kantonin satama Kiina 519,9 500,4 454,7 435,0 429,0 400,0 375,0 344,3 343,3 302,8
Qingdaon satama Kiina 500,0 480,0 450,0 414,7 375,0 350,1 315,5 300,3 265,0 224,2
Tangshanin satama Kiina 490,0 500,8 446,2 365,0 308,0[6] (317,0)[9] 250,8[6] (246,1)[9] 175,8[6](175,6)[9] (108,5)[9] (67,6)[9]
Rotterdamin satama Alankomaat 466,4 444,7 440,5 441,5 434,6 430,2 387,0 421,1 409,1 381,8
Port Hedlandin satama Australia 452,9 372,4 288,4 246,7 224,3 178,6 159,4 130,7 111,8 110,6
Dalianin satama Kiina 415,0 420,0 408,4 374,0 338,0 300,8 203,7 185,2 165,4 145,2
Rizhaon satama Kiina 361,0 353,0 309,2 281,0 252,6 221,0 181,3 151,0 130,6 110,1
Yingkoun satama Kiina 338,5 330,7 330,0 301,1 261,0 225,0 176,0
Busanin satama Etelä-Korea 323,7 266,7 270,9 260,0 263,9 241,1 226,2 241,7 229,9 217,9
Etelä-Louisianan satama Yhdysvallat 265,6 264,7 187,8 161,9 170,4 223,2 195,5 115,6 233,7 258,1
Hongkongin satama Kiina 256,6 297,7 276,1 269,3 277,4 267,8 243,0 259,4 245,4 238,2
Qinhuangdaon satama Kiina 253,1 274,0 272,6 271,5 287,0 257,0 243,8 252,2 245,7 204,9
Port Klang Malesia 219,8 162,0 152,0 151,7 148,9
Shenzhenin satama Kiina 217,1 223,2 234,0 228,1 223,0 221,0 194,0 211,2 199,9 176,0
Xiamenin satama Kiina 210,0 205,0 191,0 172,0 156,5
Antwerpenin satama Belgia 208,4 199,0 190,8 184,1 187,2 178,2 157,6 189,4 182,9 167,4
Nagoyan satama Japani 197,9[10] 207,6 [11] 208,2[12] 202,6[12] 171,4 170,8 151,9 200,0 218,1 215,6

Esimerkkinä tilastoinnin eroista: amerikkalaisten satamaviranomaisten yhteisjärjestön AAPA:n tilastot (2011 ja 2012) poikkeavat paikoin huomattavastikin Rotterdamin sataman kokoamista tilastoista. Yhdysvaltalaissatamien kotimaan rahtiliikenne luetaan mukaan. Tilasto ei kuitenkaan sisällytä arvioihinsa monien kiinalaissatamien kotimaan liikennettä. AAPA:n 2012 tilaston mukaan esimerkiksi yhdysvaltalainen Houstonin satama ja australialainen Dampierin satama kuuluivat maailman 20 suurimman sataman joukkoon; nämä eivät näy Rotterdamin sataman listauksessa. Konttisatamana kahdenkymmenen kärkeen listataan myös Los Angelesin satama.[13][14]

Merkittävä osa maailman suurimmista satamista sijaitsee nykyään Kiinassa. Maassa oli vuonna 2011 jo 26 megasatamaa, joiden kautta kulki yli 100 miljoonaa tonnia rahtia vuodessa. Viisi vuotta aiemmin eli vuonna 2006 kiinalaisia megasatamia oli 12 kappaletta. Suursatamista 17 on merisatamia ja 9 jokisatamia. Erityisen suuri merkitys on Jangtsejoen suistoon ja varrelle sijoittuneilla satamilla.[15][16][17] Tilastoja vertaillessa on huomattava, että esimerkiksi kiinalaiset satamatilastot sisältävät usein kotimaanliikenteen osana rahtimääriään eli kyse ei aina ole ulkomaankaupan rahtimääristä. Jokisatamista suurin on Jiangsun maakunnassa sijaitseva, vuonna 2002 yhdistämällä muodostettu Suzhoun satama. Se nousisi rahtimääränsä (380 milj. tonnia) perusteella vuonna 2011 Kiinan viidenneksi suurimmaksi satamaksi ja yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta satamasta, jos sisävesisatamat lasketaan mukaan.[18][19][20][17] Vuonna 2013 Suzhoun satama listattiin rahtiliikenteen tonnimäärällä mitattuna jo maailman 6. suurimmaksi satamaksi 454,3 miljoonalla tonnillaan (tällöin oli siis jo Rotterdamin satamaa suurempi).[4]

Itämeren suurimmat satamat

muokkaa
 
Itämeren suurin rahtisatama vuonna 2012 oli Primorskin öljysatama
 
Riika on myös risteilysatama
 
Liettuan Klaipėdan satamaa laajennetaan LNG-kaasukuljetuksiin sopivaksi 2014 mennessä

Luettelossa on esitetty Itämeren suurimpia satamia kokonaisrahtimääränsä perusteella. Listattujen satamien kautta kulkenut rahtimäärä ylitti 20 miljoonaa tonnia vuonna 2011. Vuosien 2012–2014 kolme suurinta rahtisatamaa löytyivät kaikki Pietarin seudulta.[21][22] (Luettelo on hieman puutteellinen; esitetyt arvot löytyvät lähteistettynä vastaavista artikkeleista. Sköldvikin sataman kohdalla käytetyt lähteet on kuitenkin merkitty. Ruotsin toiseksi suurimman sataman, Preemraff Lysekil -jalostamon sataman rahtimäärät eivät tätä taulukkoa laadittaessa olleet tiedossa, rahtivolyymi suuruusluokassa 15–22 milj. tonnia.) Vuoden 2014 rahtitilaston perusteella Ust-Lugan satama oli kasvattanut kuljetuksiaan 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli kivunnut rahtimäärältään Itämeren suurimmaksi satamaksi 75,7 miljoonan tonnin kokonaisrahtimäärällään. Vastaavasti Primorskin öljysataman rahtimäärä laski, kun kasvava määrä sen aiemmin hoitamista kuljetuksista kulki vuonna 2014 Suomenlahden eteläpuolisen sataman kautta.[22]

Sataman nimi Valtio Rahti-
liikenne
2015 (milj. t.		 Rahti
2014 (milj. t.)		 Rahti
2013 (milj. t.)		 Rahti
2012 (milj. t.)		 Rahti
2011 (milj. t.)		 Rahti
2010 (milj. t.)		 Rahti
2009 (milj. t.)
Ust-Lugan satama Venäjä 87,9[3] 75,7[22] 62,6 46,6 22,7 11,8 10,4
Primorskin öljysatama Venäjä 59,6 [3] 53,7[22] 63,8 74,8 75,1 77,6 79,2
Pietarin suursatama Venäjä 51,5[3] 61,9[22] 58,0 57,8 60,0 58,0 50,4
Riian satama Latvia 40,1[23] 41,1[23] 35,5 36,1 34,1 30,5 29,7
Klaipėdan satama Liettua 38,5[24] 36,4[25] 33,4 35,2 36,6 31,3 27,9
Göteborgin satama Ruotsi 38,2[26] 37,1[27] 38,9 42 41,3 44,3 38,9
Gdańskin satama Puola 35,9[28] 32,3[29] 30,3 26,9 25,3 27,2 18,9
Lyypekin satama Saksa 25,2[30] 26,4[30] 26,0[30] 26,5 26,6 26,4
Rostockin satama Saksa 25,1[31] 24,2[31] 21,3[31] 21,2 22,2 23,7 21,5
Szczecin-Świnoujścien satama Puola 23,2[32] 23,4[33] 22,8 21,3 21,4 20,8 16,5
Ventspilsin satama Latvia 22,5[34] 26,2[35] 28,8 30,3 28,5 24,8 26,6
Tallinnan satama1) Viro 22,4[36] 28,3[37] 28,2 29,5 36,5 36,7 31,6
Sköldvikin satama[38] Suomi 20,6 22,4 23,1 23,2[39][40] 22,2 20,5 20,8

1) Luvut koskevat Tallinna Sadam -yhtiötä, jolla on useita satamia eri puolilla Viroa.

Suomen suurimpia satamia

muokkaa
Pääartikkeli: Suomen satamat
 
Nesteen Sköldvikin satama Porvoon Kilpilahdessa on Suomen suurin satama.

Tavaraliikenteen satamat

muokkaa

Vuonna 2015 Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenteen yhteismäärä oli 89,1 miljoonaa tonnia (2014: 96,1 milj. t).[41][42] Satamien kautta kulkenut kokonaisrahtimäärä oli kotimaanliikenteen kanssa vuonna 2015 yhteensä 96,6 miljoonaa tonnia (2014: 102,3 milj. t).[38]

Alla on lueteltu Suomen suurimpia satamia tavaramäärässä mitattuna ja näiden kautta kulkeneen kokonaisrahdin (eli ulkomaan ja kotimaan liikenteen rahdin yhteismäärä) vuosina 2010, 2012 , 2014 ja 2015.[38] Vuonna 2011 aiemmin erilliset Kotkan ja Haminan satamat yhdistyivät Hamina-Kotkan satamaksi.

Satama Rahti
2010 (milj. t)[38]		 Rahti
2012 (milj. t)[38]		 Rahti
2014 (milj. t)[38]		 Rahti
2015 (milj. t)[38]
Sköldvikin satama 20,54 23,21 22,43 20,63
Hamina-Kotkan satama 15,81
11,299 (Kotkan satama)
4,511 (Haminan satama)		 14,52 13,44 12,98
Helsingin satama 10,94 10,83 10,83 11,41
Naantalin satama 8,11 6,66 6,66 6,87
Rauman satama 5,70 5,97 5,67 5,73
Kokkolan satama 6,34 7,41 8,57 5,72
Raahen satama 6,20 5,43 5,41 5,57
Hangon satama 3,58 3,23 3,74 4,17
Oulun satama 3,60 3,58 3,45 3,44
Porin satama 4,98 3,74 4,01 3,39
Tornion satama 1,96 2,27 2,79 2,92
Turun satama 2,96 2,53 2,56 2,24
Uudenkaupungin satama 1,20 1,46 1,79 2,03
Kemin satama 2,20 1,98 1,95 1,93
Inkoon satama 1,34 1,54 1,43 1,44
Vaasan satama 1,40 1,20 1,58 1,22
Pietarsaaren satama 1,66 1,32 0,97 0,86
Loviisan satama 1,15 1,03 0,94 0,68
Kaskisen satama 1,07 0,93 0,97 0,91
Kantvikin satama   0,79 0,63 0,56

Matkustajaliikenteen satamat

muokkaa
 
Helsingin satama on maailman vilkkain matkustajasatama.[43]

Suomen ulkomaanliikenteen matkustajasatamat

muokkaa

Vuonna 2015 Suomen kauppasatamien kautta kulki yhteensä 18,5 miljoonaa ulkomaanliikenteen matkustajaa. Satamamista vilkkain oli Helsinki, jonka kautta kulki yhteensä 12,0 miljoonaa matkustajaa. [44]

Suomen ulkomaanliikenteen matkustajamäärät vuosina 2013 ja 2014 on esitetty satamakohtaisesti oheisessa taulukossa. Lukuarvo kuvaa tulevan ja lähtevän liikenteen yhteistä matkustajamäärää.[45]

Satama Matkustajat
2013[45]		 Matkustajat
2014[42]
Helsingin satama 11 556 525 11 736 064
Turun satama 2 916 312 2 731 682
Maarianhaminan länsisatama 2 505 417 2 492 012
Eckerön satama 911 357 912 935
Vaasan satama 152 358 161 267
Naantalin satama 143 011 124 751
Lappeenrannan satama 20 706 18 419
Hangon satama 5 459 182
Långnäsin satama 4 357 3 920
Kemin satama 1 555 498
Hamina-Kotkan satama 1 366 0
Muut satamat 296 113
Ulkomaan matkustajaliikenne yhteensä 18 218 719 18 181 844

Vuonna 2017 Helsingin satama oli maailman vilkkain matkustajasatama.[46]

Kotimaan matkustajaliikenteen satamat

muokkaa

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen kotimaanliikenteessä matkusti vuonna 2010 yhteensä 4 307 997 matkustajaa (huviveneilyä ei tässä lasketa).[47] Kotimaan matkustajaliikennettä edustavat vaikkapa Suomenlinnan lautalla tehdyt matkat, saariston yhteysalusliikenne ja lukuiset päiväristeilyreitit merellä ja sisävesistössä. Vilkkainta matkustajaliikenne oli pääkaupunkiseudulla (yhteensä 2 474 845 matkustajaa), Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä (528 479), Ahvenanmaalla (533 709), ja Saaristomerellä (223 544). Helsingin, Maarianhaminan ja Långnäsin ohella merkittäviä satamapaikkoja olivat muun muassa Kuopio, Tampere, Savonlinna, Lappeenranta, Turku, Lahti ja Jyväskylä ja Naantali.[47][48]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e Jouko Santala: Kauppamerenkulku ja satamatoiminnot. Espoo: Weilin+Göös, 1989. ISBN 951-35-4640-3
  2. ↑ [http://sisi.gstta.org/uploads/2021/10/291409176464.pdf Global Port Development Report (2019)] (pdf) May 2020. Shanghai International Shipping Institute (SISI), sisi.gstta.org. Viitattu 3.7.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i Port of Rotterdam: Port statistics. A Wealth of information. (pdf) (Vuosien 2013–2015 satamatilasto Rotterdamista ja suppeammin maailman ja Euroopan 20 suurimmasta satamasta) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Viitattu 30.5.2016. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Throughput Ranking of Top 10 Global Ports (Shanghain merenkulkuyliopiston ylläpitämän China Shipping Databasen tieto vuosien 2012-2013 rahtimääristä tonneina maailman 10 suurimman sataman osalta) Shanghai Maritime University China Shipping Database. Arkistoitu 28.5.2014. Viitattu 15.6.2014. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Port of Rotterdam: Port statistics 2011–2013 (World ports, Top 20 World ports 2011–2013 on pages 8–9) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Arkistoitu 15.8.2014. Viitattu 7.9.2014. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f Port of Rotterdam: Port statistics 2009–2011 (World ports, Top 20 World ports 2009–2011 on pages 8–9) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Arkistoitu 3.1.2013. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Port of Rotterdam: Port statistics (World ports, Top 20 World ports 2006–2009 on pages 4–5) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Arkistoitu 13.3.2014. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  8. ↑ Port of Rotterdam: Port statistics 2012–2014 (World ports, Top 20 World ports 2012–2014 on pages 8–9) Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Arkistoitu 18.6.2015. Viitattu 8.6.2015. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e Tangshan Port Market Port Investor, port-investor.com. Arkistoitu 21.10.2014. Viitattu 26.12.2012. (englanniksi)
  10. ↑ Statistics 2016 (provisional) (Arkistoitu – Internet Archive), pdf, port-of-nagoya.jp
  11. ↑ Statistics 2014, Annual Trade port-of-nagoya.jp. Arkistoitu 21.4.2015. Viitattu 8.6.2015. (englanniksi)
  12. ↑ a b Statistics 2013, Annual Trade port-of-nagoya.jp. Arkistoitu 24.9.2014. Viitattu 7.9.2014. (englanniksi)
  13. ↑ World Port Rankings – 2011 (pdf) American Association of Port Authorities, www.aapa-ports.org. Viitattu 31.3.2013. (englanniksi)
  14. ↑ World port rankings 2012 (pdf) (Maailman suurimpien satamien kokonaisrahtimäärä (t) ja konttiliikenteen määrä (TEU)) 2013. American Association of Port Authorities, aapa-ports.org. Viitattu 7.9.2014. (englanniksi)
  15. ↑ China has 26 ports that now handle 100 million tonnes of cargo a year marine-news-china.com. Arkistoitu 4.5.2015. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  16. ↑ Jíangsu’s port throughput surpasses 1.5 billion tons last year 15.2.2011. marine-news-china.com. Arkistoitu 1.5.2015. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  17. ↑ a b Veenstra A. & T. Notteboom: The Development of the Yangtze River Ports System (pdf) Proceedings of the 2009 IAME Conference, Copenhagen. 2009. www.porteconomics.eu. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  18. ↑ 苏州港 (Suzhoun satama) 2008. China Ports & Harbors Association, port.org.cn. Arkistoitu 7.7.2011. Viitattu 29.12.2012. (kiinaksi)
  19. ↑ Suzhou Port Market PortInvestor, port-investor.com. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 29.12.2012. (englanniksi)
  20. ↑ 苏州港货物吞吐量3.8亿吨 首次跻身全国前五位 (Suzhoun sataman rahtimäärä 380 miljoonaa tonnia – ensimmäistä kertaa kansallisessa kärkiviisikossa) 9.2.2012. China News,chinanews.com. Viitattu 29.12.2012. (kiinaksi)
  21. ↑ Statistika - Gruzooborot porta (Excel-muotoisten rahtitilastojen hakemissivulta, tämä vuosien 2011-2013 tilasto) 2014. Pietarin (seudun) satamahallinto, pasp.ru. Viitattu 13.6.2014. (venäjäksi)
  22. ↑ a b c d e Statistika – Gruzooborot 12 mesjatsev 2014 goda (.xlsx) (Excel-muotoisten vuosirahtitilastojen arkiston hakemissivulta, tämä vuoden 2014 rahtitilasto) 2015. Pietarin (seudun) satamahallinto, pasp.ru. Viitattu 1.3.2015. (venäjäksi)
  23. ↑ a b Statistics Riian vapaasatama, rop.lv. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  24. ↑ Port statistics portofklaipeda.lt. Arkistoitu 9.1.2017. Viitattu 30.5.2016. (englanniksi)
  25. ↑ Review of cargo handling in Klaipeda Seaport in Jan-Dec’14 2.2.2015. portnews.ru. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  26. ↑ Container Volumes Down in Port of Gothenburg 29.1.2016. worldmaritimenews.com. Viitattu 30.5.2016. (englanniksi)
  27. ↑ Rise in car exports through the Port of Gothenburg 28.1.2015. Göteborgs hamn, goteborgshamn.se. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 1.3.2015. (ruotsiksi)
  28. ↑ Cargo statistics 16.1.2015. Port of Gdansk, portgdansk.pl. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  29. ↑ Port of Gdansk throughput up 7 percent to 32.3 million tonnes in 2014 16.1.2015. portnews.ru. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  30. ↑ a b c Lübecker Zahlen. Statistischer Monatsbericht März 2016 (Julkaisussa satamien edeltävän 3 vuoden kokonaisrahtimäärä kohdassa: 3. Güterumschlag im Hafen) 15.4.2016. Hansestadt Lübeck, luebeck.de. Viitattu 1.6.2016. (saksaksi)
  31. ↑ a b c Statistiken Hafenentwicklungsgesellschaft Rostock (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 13.6.2014 ja 1.3.2015, (saksaksi)
  32. ↑ Obroty w granicach administracyjnych portów Szczecin i Świnoujście wg grup towarowych za grudzień i 12 miesięcy 2015 port.szczecin.pl. Arkistoitu 28.4.2016. Viitattu 1.6.2016. (puolaksi)
  33. ↑ Obroty w granicach administracyjnych portów Szczecin i Świnoujście wg grup towarowych za grudzień i 12 m-cy 2014r port.szczecin.pl. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 1.3.2015. (puolaksi)
  34. ↑ Port of Ventspils throughput drops 14.1% to 22.5 million tonnes 11.1.2016. portnews.ru. Viitattu 1.6.2016. (englanniksi)
  35. ↑ Throughput of port Ventspils (Latvia) down 9% to 26.02 mln t in 2014 16.1.2015. portnews.ru. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  36. ↑ Throughput of port Tallinn (Estonia) down 20.8% to 22.44 mln t in 2015 12.1.2016. portnews.ru. Viitattu 1.6.2016. (englanniksi)
  37. ↑ Throughput of port Tallinn (Estonia) up 0.3% to 28.32 mln t in 2014 21.1.2015. portnews.ru. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
  38. ↑ a b c d e f g Annual statistics, Goods traffic, 2015 (linkki vuoden 2015 tilastoon, vastaavasti aiemmat vuodet 2009–2014) Satamaliitto, finnports.com. Viitattu 1.6.2016. (englanniksi)
  39. ↑ Kotimaan tavaraliikenne aluksilla satamittain ja tavararyhmittäin 2012 2013. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 6.4.2013. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
  40. ↑ Ulkomaan meriliikenteen kuukausitilasto – joulukuu 2012 (pdf) (Kohta 2. Ulkomaan tavaraliikenne satamittain, sarake Tammi–joulukuu 2012: Yhteensä) Suomen virallinen tilasto, ISSN 1795-5106. 2013. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 6.4.2013. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  41. ↑ Ulkomaan tavaraliikenne satamittain 2015 (pdf) 2016. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 1.6.2016. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  42. ↑ a b Ulkomaan meriliikenteen kuukausitilasto –12/2014 (pdf) (Taulukko 2. Ulkomaan tavaraliikenne satamittain, sarake 1–12 2014: Yhteensä ja Taulukko 7. Matkustajaliikenne Suomen ja ulkomaiden välillä satamittain) Suomen virallinen tilasto, ISSN 1795– 5106. 2015. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Arkistoitu 2.10.2015. Viitattu 28.2.2015. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  43. ↑ https://www.portofhelsinki.fi/verkkolehti/maailman-suurin-matkustajasatama
  44. ↑ Arkistoitu kopio (pdf) liikennevirasto.fi. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 1.6.2016.
  45. ↑ a b Ulkomaan meriliikennetilasto 2013 (pdf) (Ulkomaan matkustajaliikenteestä s. 30–36) Liikenneviraston tilastoja 5/2014. 2014. Helsinki: Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Arkistoitu 21.10.2014. Viitattu 21.10.2014. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  46. ↑ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005527613.html
  47. ↑ a b Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä alueittain ja liikennelajeittain 2010 2011. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Arkistoitu 2.10.2015. Viitattu 27.12.2012. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  48. ↑ Kuva 16. Kotimaan matkustajaliikenne aluksilla, pl. veneily 2010 (pdf) 2011. Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 27.12.2012. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Satama.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Satama&oldid=22502155”