Punkalaitumenjoki

Punkalaitumenjoki on Satakunnassa ja Pirkanmaalla Kokemäenjoen vesistöön kuuluva 53 kilometriä pitkä Loimijoen sivujoki, jonka uoma sijaitsee Huittisten ja Punkalaitumen peltoaukeilla. Valuma-alueen pääuoma on yli 57 kilometriä pitkä.

Punkalaitumenjoki
Punkalaitumenjokea Punkalaitumen kirkonkylässä, kirkon ja pappilan välissä olevalta riippusillalta kuvattuna.
Maat	Suomi
Maakunnat	Satakunta, Pirkanmaa
Kunnat	Huittinen, Punkalaidun
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Punkalaitumenjoen valuma-alue (35.94)
Pinta-ala	435,15 km²
Järvisyys	0,6 %
Pääuoman pituus	57 km
Pääuoman osuudet	Punkalaitumenjoki ←Isonsuonoja
Yhtyy	Loimijoki
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Vahankulma, Punkalaidun
	61.1841°N, 23.2630°E
Laskupaikka	Pappilanniemi, Huittinen
	61.1841°N, 23.2633°E
Esteet	pieniä koskia
Sivu-uomat	Saunaoja, Jalasjoki, Myllyoja, Honkostenoja, Nientenoja
Taajamat	Lauttakylä, Punkalaitumen kirkonkylä, Koskioinen, Oriniemi
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	alle 102,5 m
Laskukorkeus	42,8 m
Korkeusero	59,7 m
Pituus	53,2 km
Kaltevuus	1,12 m/km
Keskivirtaama	4,2 m³/s (MQ)
Muuta
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Punkalaitumenjoki Huittisten Lauttakylässä

Joen kulku

Punkalaitumenjoen alkukohta on tulkinnanvarainen. Suurtakaan virhettä ei tehdä, jos hyväksytään Urjalan ja Punkalaitumen välisen kuntarajan nimikkouoman alkukohdaksi. Halkivahan rajakiven kohdalla tekee kuntaraja joen muotoisen mutkan, joka ulottuu Haukiojan yhtymäkohtaan. Punkalaitumenjoki alkaa siten Vahankulman seudulta Punkalaitumen puolelta. Joki alkaa heti mutkitella ja sen uoma painuu hiljalleen savimaahan muodostaen ympäristöään alemman jokilaakson. Jokilaakson syvyys vaihtelee eri osuuksilla ja se on yhteydessä veden virtaamisnopeudet. Monet kosket sijaitsevat syvemmissä kohdissa.

Ensimmäiset viisi kilometriä joki virtaa lounaaseen päin. Moisionkylän kohdalla sijaitsee Myllykoski ja sen alla pieni suvanto ja pari jokisaarta. Moisiossa jokeen yhtyy ensimmäinen suurempi sivu-uoma Nientenoja. Heti Liitsolan jälkeen joki kääntyy virtaamaan kohti etelää. Eteläisellä osuudella sijaitsee Oriniemen kylä, jossa jokeen yhtyy Honkostenoja, sitten Myllyoja, ja lopuksi joki tulee Koskioiseen. Siellä sijaitseekin pieni Kimpoonkoski, jonka jälkeen joki alkaa kääntymään kohti luodetta. Täällä yhtyy jokeen sen suurin sivujoki Jalasjoki. Luoteinen reitti säilyy linnuntietä 30 kilometriä aina Loimijokeen asti.

Kolmen kilometrin päässä saapuu joki Punkalaitumen kirkonkylään, joka sijaitsee joen pohjoisrannalla. Täällä jokeen yhtyy Saunaoja, joka on suurimmista sivu-uomista. Mäenpään jälkeen Haviokoskelta ja Kokkolasta alkaen joki kapenee kolmeksi kilometriksi usean kosken koskijaksoon. Täällä löytyy karttoihin merkittyinä Haukankoski, Killankoski, Ikkamonkoski, Kannastonkoski, Vanttilankoski ja Korrinkoski. Näiden matkalla joki putoaa toistakymmentä metriä. Vanttilan ja Sutilan välissä kulkee Punkalaitumen ja Huittisten kuntaraja. Raja seuraa jokea kilometrin matkalta. Rajan läheisyydessä virtaa lyhyt Suttilankoski, jonka alla on pyöreä suvanto pienellä jokisaarella. Tällaisia pieniä koskia suvantoineen ja jokisaarineen tulee alajuoksulla vastaan toistakymmentä. Kosket ovat perattuja ja niiden kuohunta on nykyään vaatimatonta. Suttilankosken jälkeen tulevat esimerkiksi Sikakoski, Hurulankoski, Naatulankoski, Porraskoski (jonka suvannot ovat Patolahti ja Rieskanlahti), Riesolassa sijaitseva Riesolankoski, sekä Hirvelässä olevat Pöyriälänkoski ja Hirvenkoski. Ennen Löysälää on lopulta kaksi koskea.

Löysälä on asuinalue, joka sijaitsee Lauttakylän itäpuolella. Se on rakennettu Punkalaitumenjoen entisen tulvauoman sisälle. Kuninkaisissa sijaitsevan terveyskeskuksen kohdalla joki haarautuu useiden jokisaarten ja virtaa nopeasti yhden kosken takia. Punkalaitumenjoen ja Loimijoen väliin jää puoli kilometriä leveä niemi (kaira), joka on 2,5 kilometriä pitkä. Niemellä sijaitsee osa Lauttakylän liikekeskusta, kirkko, koulu, asuinalue ja vedenpuhdistamo. Aluetta kutsutaan Pappilanniemeksi.

Punkalaitumenjoen viljeltyä ja tiheästi asuttua jokilaaksoa seuraa seututie 230 eli Punlalaitumentie. Se alkaa Lauttakylästä ja kulkee Punkalaitumen kirkonkylän kautta Urjalan puolelle. Kirkonkylältä haarautuu yhdystie 2986, joka vie Halkivahaan ja tavoittaa Punkalaitumen joen ennen tätä. Joen ylittäviä siltoja löytyy Lauttakylästä (kantatie 41) neljä, Punkalaitumen kirkonkylälle mennessä 13, joista useimmat yksityisiä, ja yläjuoksulla viisi lisää.

Punkalaitumenjoen valuma-alue

Yleistä

Punkalaitumenjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.94) on pinta-alaltaan 435 km² ja siihen kuuluu 8 järveä. Valuma-alue levittäytyy Huittisten, Punkalaitumen, Sastamalan ja Urjalan kuntien alueille. Se sijaitsee Kokemäenjoen alueen (35.1) sisäosissa, missä se muodostaa siellä Loimijoen valuma-alueen (35.9) pohjoisosan ja rajautuu sen sisällä Loimijoen alaosan alueeseen (35.91), Kourajoen valuma-alue (35.95) ja Kojonjoen valuma-alueeseen (35.96). Punkalaitumenjoen valuma-alue rajautuu pohjoisessa Sammunjoen valuma-alueeseen (35.18), idässä sekä Sarkolanjoen valuma-alueeseen (35.17) että Tarpianjoen valuma-alueeseen (35.28), ja kaakossa vielä Loimijoen yläosan alueeseen (35.92). Peltomaat peittävät valuma-alueesta 37 %.

Pääuoma

Valuma-alueen pääuoma muodostuu lähes kokonaan Punkalaitumenjoesta, mutta Urjalan puolella sillä on kolme latvahaaraa. Pääuomaan valitaan yleensä jokihaaroista se haara, jonka virtaama on suurin. Virtaamatietojen puuttuessa voidaan virtaamia verrata haarojen valuma-alueiden pinta-alojen avulla. Haukiojan valuma-alueen pinta-ala on 12,1 neliökilometriä, Halkivahanojan 13,1 neliökilometriä ja Isonsuonojan 18,3 neliökilometriä. Pääuoman latvaosuudeksi voidaan silloin valita Isonsuonoja. Pääuoman pituus saadaan, kun Punkalaitumenjoen (53,1 kilometriä) ja Isonsuonojan pituudet lasketaan yhteen. Pääuomaksi tulee nin 57 kilometriä, joten tulokseksi voidaan ilmoittaa yli 57 kilometriä.

Sivu-uomia

Punkalaitumenjoen valuma-alueen pääuoman sivu-uomia on kerätty alla olevaan taulukkoon. Taulukon tietojen lähteet näkyvät taulukon alla ja ne on yksilöity kunkin rivin oikeassa sarakkeessa. Sivu-uomat on kuvailtu tarkemmin taulukon jälkeen kirjoitetussa tekstissä.

Sivu-uoman nimi	pääuoman kohta	Etäisyys Kokemäen- joesta (km)	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma-alue (km²)	Lähteet
Punkalaitumenjoki yhtyy Loimijokeen Huittisten Lauhassa.
Pajaoja	Naatula					2,2,–,–,–,–
Vesaoja	Hakuni					2,2,–,–,–,–
Iso-oja	Kannisto	23			18	2,2,4,–,–,4
Saunaoja	Mäenpää	28			25	2,2,4,–,–,4
Nahinoja	Talala	37			18	2,2,4,–,–,4
Jalasjoki	Hankuri	33			85	2,2,4,–,–,4
Myllyoja	Koskioinen	35			29	2,2,4,–,–,4
Suoniitunoja	Koskioinen					2,2,–,–,–,–
Ruopanoja	Koskioinen				11	2,2,–,–,–,3
Honkostenoja	Oriniemi	41			64	2,2,4,–,–,4
Loukonoja	Liitsola					2,2,–,–,–,–
Saunaoja	Liitsola					2,2,–,–,–,–
Nientenoja	Moisionkylä	49			24	2,2,4,–,–,4
Haukioja	Vahankulma				12	2,2,–,–,–,3
Halkivahanjoki	Vahankulma				13	2,2,–,–,–,3
Pääuomaa on Halkivahanjoen yhtymäkohdassa vielä yli neljä kilometriä jäljellä.

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu tai mitattu Karttapaikan verkkopalvelusta , 3 = katsottu SYKE:n VALUE valuma-aluerajaustyökalulla , 4 = luettu SYKE:n HERTTA-verkkopalvelun virtavesien tietokannasta

Valuma-alueen kuvailua

Joen merkittävimmät sivuhaarat esitetään lähtien liikkeelle joen suulta ja nousten kohti joen latvavesiä. Suluissa ovat sivuhaarojen suiden etäisyys joen suusta ja sivuhaaran valmuma-alueen laajuus.

Punkalaitumenjoki yhtyy Loimijokeen noin 3,5 kilometriä Loimijoen suistosta. Sen valuma-alue on aluksi kapea, koska se jää Sammaljoen valuma-alueen ja Loimijoen alueen ahtaaseen väliin puristukseen. Vasta 23 kilometriä yläjuoksulle päin yhtyy siihen Parrilan ja Kanniston kohdalla Iso-oja, jonka valuma-alueen pinta-ala on 18 km². Viisi kilometriä ylempänä jokeen yhtyy Saunaoja (28 km ja 25 km²) ja 9 kilometriä ylempänä Nanhinoja (32 km ja 18 km²).

Edellisiä ojia suurempi on Jalasjoki (33 km ja 85 km²), joka haarautuu 15 kilometrin jälkeen Myllyojiin. Yhden Myllyojan lähdejärvenä on Sammakkojärvi ja toisen Venäjänlammi.

Seuraava sivuhaara on Myllyoja (35 km ja 29 km²), josta haarautuu Haritunoja. Myllyojan päässä laskee ojaan Vehkajärvi, johon laskee vuorostaan pienempi Ahvenuslammi.

Valuma-alueeltaan toiseksi suurin oja on Honkostenoja (41 km ja 64 km²), jonka haaroja ovat Rekioja, Vilajanoja ja Kivisenoja. Rekiojaan, jonka nimi on yläjuoksulla Hollonoja, yhtyy Kuulammin laskuoja Kuulamminoja. Pieni Huhkalanlammin tekojärvi vuorostaan laskee Kuulammiin.

Nientenoja (49 km ja 24 km²) tuo Latvajärven vedet ensin Latvajärvenojaa ja sitten Nevanojan kautta. Aukanjärvi laskee Luojunsuonojaa myöten ja yhtyy Nientenojaan aivan alajuoksulla.

Punkalaitumenjoki saa alkunsa Urjalan kunnan luoteisosan Halkivahan kylän peltoaukealla, johon tulevat Halkivahanjoki, Isonsuonoja ja Haukioja. Mikäli pääuoman pituuteen ottaa pisimmän haaran mukaan, tulee Punkalaitumenjoen pituudeksi yli 60 kilometriä. Jos pääuomaan ottaa suurimman valuma-alueen ojan, tulee pituudeksi 57 kilometriä.

Pääuoman kosket

Punkalaitumenjoessa on noin 20 pientä koskea, joilla on tavallisesti ollut pudotusta vain alle kaksi metriä. Koskia on perattu tukinuiton takia ja tulvasuojelun nimissä. Huittisissa on ollut (suluissa pudotuksia) Huhkakoski, Kannilankoski, Leppäkoski, Hirvelänkoski (2,5 metriä), Rieskolankoski, Hurulankoski, Ylimyllynkoski ja Punkalaitumella on Korrinkoski (2,6 metriä), Kannistonkoski, Harrinmyllykoski, Haukankoski (3,9 metriä), Alamylly, Metsämylly, Luujelminkoski, Liittolankoski (3,5 metriä), Koski ja Halkivaha (10,0 metriä).

Muita koskia ovat Hongankoski, Suonnonkoski (myös Alakoski), Kimpoonkoski, Killankoski, Ilkkamonkoski ja Vanttilankoski. Näistä Koskioisten ja Talalan kylien rajalla sijaitseva Kimpoonkoski on hyvä kalapaikka, josta voi saada mm. turpia ja ahvenia.

Sivujokien alueilla on suurimmat kosket. Vehkajärvenojassa on ollut Vehkakoski (14,0 metriä) ja Jalasjoessa Myllykoski (5 metriä).

Etymologiaa

Nimessä esiintyvä punka on voinut tarkoittaa kasvia, koska punka tarkoittaa valko- tai punertavakukkaisia esikkokasveja.

Historiaa

Vaikka joessa onkin koskia ja niiden alapuolella suvannot, ovat monet niistä hävinneet tai pienentyneet joen perkauksien seurauksena. Erikseen voidaan mainita Punkalaitumen yläpuolella ollut Kuparinjärviö. Se oli joen uomassa ollut lampi, jonka keskellä oli vanhoihin karttoihin piirretty saari. Se on kuivatettu joen perkauksissa ja lammen paikalla peltoaukealla lukee nimi Kuparinjärviö . Vielä suurempi on ollut Halkivahan kylän itäpuolella sijainnut nimetön järvi, joka laski Hakivahanjokeen. Myös Kuparinjärviö näkyy esimerkiksi vuonna 1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa. Järven kohdalla lukee nykyään Vaskiluodonsuo.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Sitaatteja aiheesta punka Wikisitaateissa, sanan merkitys

Loimijoen sivujoet

• Punkalaitumenjoki
• Kourajoki
• Matkusjoki
• Hanhijoki
• Niinijoki
• Kojonjoki
• Petäjoki
• Ypäjoki
• Kuusjoki
• Haapajoki
• Jänhijoki

Loimijoen valuma-alue (35.9)