Lilla Edetin kunta
Lilla Edetin kunta (ruots. Lilla Edets kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan ja Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Lilla Edet.[3]
Lilla Edetin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
Maakunta | Länsi-Götanmaa ja Bohuslän |
Keskustaajama | Lilla Edet |
Kuntakoodi | 1462 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 315,64 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 14 509 |
– Väestötiheys | 46 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 315,64 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 14 509 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 45,61 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 14,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaVuonna 1890 Fuxernan maalaiskuntaan perustettiin Lilla Edetin taajaväkinen yhdyskunta. Se lakkautettiin vuonna 1951, jolloin koko maalaiskunta muutettiin Lilla Edetin kauppalaksi.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Lödöse (Ale-Skövde, Sankt Peder ja Tunge)
- Inlands Torpe (Hjärtum ja Västerlanda)
- Flundre (Rommele, Fors, Upphärad ja Åsbräcka)
Lilla Edetin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Lilla Edetin kunta yhdistämällä kauppala, Lödösen ja Inlands Torpen maalaiskunnat ja Flunden maalaiskuntaan kuulunut Åsbräckan seurakunta.
Vuoden 2005 alusta lähtien Lilla Edet on laskettu osaksi Suur-Göteborgia, joka on yksi Ruotsin kolmesta suurkaupunkialueesta Suur-Tukholman ja Suur-Malmön ohella. Kunta on jäsenenä Göteborgin alueen kuntainliitossa.
Vaakuna
muokkaaNykyinen vaakuna on entisen Lödösen maalaiskunnan vaakuna. Myös Lilla Edetin kauppalalla oli oma vaakuna.
-
Lilla Edetin kauppala
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 874 | 14,2 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 594 | 4,5 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 147 | 8,7 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 9 563 | 72,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 513 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 4,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 10,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 687 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 5,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 558 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 48 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 20,0 %
- 18–64-vuotiaat: 61,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 18,9 %
Elinkeinot
muokkaaLilla Edetissä vuodesta 1882 toiminut paperitehdas tuottaa pehmopaperia ruotsalaisen Essity-yhtiön omistuksessa[13]. Tehdas kuului vuosina 1969–1977 alankomaalaisen Akzolle, sitten ruotsalaiselle NCB:lle[14] ja vuodesta 1985 SCA:n omistamalle Mölnlyckelle[15].
Kunnassa toimi 1970-luvun loppuun myös sulfiittisellutehdas ja puuhiomo Göta Bruk AB. Kesäkuussa 1957 sen alueella tapahtui äkillinen maansortuma, jossa tehdas lähes tuhoutui, kolme henkeä sai surmansa ja savinen maamassa tukki Götajoen sortuman kohdalta ja aiheutti jopa kahdeksan metrin korkuisen tulvan. Jokeen sortunut maa-alue oli puolitoista kilometriä pitkä ja 250 metriä leveä.[16]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[17][18] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 2,7 | 1,7 | |
jalostus | 35,6 | 35,1 | |
palvelut | 60,3 | 62,1 | |
tuntematon | 1,4 | 1,0 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 3 952 | 5 894 | |
työpaikkaomavaraisuus | 67,1 |
Taajamat
muokkaaKunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 62,3 prosenttia.[19] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 744 asukasta.[19] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[20]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Lilla Edet | 4 862 |
2 | Lödöse | 1 266 |
3 | Göta | 920 |
4 | Nygård | 419 |
5 | Hjärtum | 367 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]
- Ballabo + Kyrkeby
- Garn + Eckene
- Hede+Munkängen
- Hälltorp + del av Heden
- Lekvall
- Prässebo
- Vabacken + Metholmen + Ekebergsdalen
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lilla Edetin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 4 | 6 | 5 | 4 | 6 | 4 | 5 | 4 | 5 | 5 | 5 | 4 | ||
Keskustapuolue | 13 | 12 | 10 | 9 | 8 | 9 | 10 | 10 | 9 | 7 | 7 | 5 | 5 | 6 | ||
Liberaalit | 4 | 4 | 5 | 3 | 6 | 4 | 3 | 1 | 2 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 1 | 3 | 2 | 1 | 1 | 0 | 1 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 20 | 20 | 20 | 21 | 19 | 18 | 14 | 19 | 13 | 11 | 11 | 12 | 11 | 8 | ||
Vasemmistopuolue | 1 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 | 4 | 5 | 7 | 3 | 3 | 3 | 3 | 2 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | 8 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä [24] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 |
Piirit
muokkaaVuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
- Fuxerna-Åsbräcka
- Lödöse
- Västerlanda
- Hjärtum
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Ale-Skövde (Skövde)
- Fuxerna
- Hjärtum
- Sankt Olof*
- Sankt Peder (Gamla Lödöse)
- Tunge
- Västerlanda
- Åsbräcka
Kirkot
muokkaa-
Ale-Skövden kirkko
-
Fuxernan kirkko
-
Hjärtumin kirkko
-
Sankt Pederin kirkko
-
Tungen kirkko
-
Västerlandan kirkko
-
Åsbräckan kirkko
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Lilla Edet Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Essity starts testing of first CO2 emission-free large-scale paper production essity.com. 22.3.2021. Viitattu 30.7.2023.
- ↑ Ruotsalainen paperitehdas Lilla Edet on palautunut ruotsalaiseen omistukseen [--]. (Pieni palstanpääuutinen.) Helsingin Sanomat, 23.01.1977, s. 31. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Nokia ei saanut Edetiä, NCB myy Mölnlyckelle. Helsingin Sanomat, 6.12.1985, s. 56. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Svenska skred och ras > Göta Statens geotekniska institut. Arkistoitu 20.1.2023. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)