Khalkedon
Khalkedon (m.kreik. Χαλκηδών, Khalkēdōn, lat. Chalcedon) eli Kalkhedon (Καλχηδών, Kalkhēdōn, door.kreik. Καλχαδών, Kalkhādōn) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Bithyniassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Istanbulin Kadiköyn kaupunginosan paikalla.[4][5][6]
| Khalkedon | |
|---|---|
| Χαλκηδών | |
| Sijainti | |
  Khalkedon |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Kadiköy, İstanbul |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 685 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Bithynia |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
muokkaaKhalkedonin kaupunki sijaitsi Bithyniassa Bosporoksen eli Bosporinsalmen rannalla vastapäätä Euroopan puolen Byzantionia ja nykyistä Istanbulia.[2] Se oli rakennettu niemelle lähelle Khalkedon- eli Khalkis-joen suuta.[3][7] Joki laski nykyiseen Modanlahteen. Niemen kummallakin puolella eli luoteis- ja kaakkoispuolella oli satama. Nykyisin kaupungin satamalahdet ovat paljolti täyttyneet ja niemi on näin pienentynyt merkittävästi.[2] Merkittävin satama Friksos sijaitsi kuitenkin kaupungin ulkopuolella.[1]
Kaupungin etäisyys Pontoksen eli Mustanmeren suusta laskettiin 120 stadioninmitaksi eli noin 22 kilometriksi. Plinius vanhempi laski etäisyyden salmen toisen puolen Byzantioniin seitsemäksi stadioniksi tai yhdeksi roomalaiseksi mailiksi, joka vastasi kahdeksaa stadionia.[3][8] Polybios puolestaan ilmoittaa Khalkedonin ja Byzantionin etäisyydeksi 14 stadionia, mikä on paljon lähempänä todellista etäisyyttä. Pienempi luku on saattanut olla mittaus salmen kapeammasta kohdasta Byzantionista Skutarioniin (nyk. Üsküdar). Khalkedon sijaitsi kuitenkin leveämmässä kohdassa nelisen kilometriä Skutarionista etelään.[3][9]
Khalkedonin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä. Siihen kuului koko Bosporoksen itäranta eli Aasian puoleinen ranta.[1][3] Kaupunkivaltion alue tunnettiin nimellä Khalkedonia.[3][10] Khalkedonin kaupungin lisäksi alueella sijainneita muita asutuksia olivat muun muassa Khrysopolis ja Amykos.[1]
Historia
muokkaaArkaainen kausi
muokkaaKhalkedonin paikan alkuperäisiä asuttajia vaikuttavat olleet foinikialaiset ja traakialaiset.[2] Kreikkalaisen kaupungin perustivat Megarasta tulleet siirtokuntalaiset arkaaisella kaudella vuonna 685 eaa.[2][3][11] Se perustettiin näin 17 vuotta ennen Byzantionia. Siirtokuntalaisten johtajaksi mainitaan Arkhias.[2]
Byzantionin paikka heti salmen toisella puolella oli huomattavasti parempi kaupungin paikaksi, ja siksi Herodotos kertoo Megabazoksen kutsuneen Khalkedonia sokeiden kaupungiksi, sillä kaupungin perustajilla on oletettavasti ollut vapaus valita näiden kahden paikan välillä.[2][3][12] Plinius sanoo, että kaupungin alkuperäinen nimi olisi ollut Prokerastis (lat. Procerastis), mikä viittasi läheiseen niemeen, ja sitten Kolpusa (Colpusa), mikä viittasi oletettavasti sataman muotoon; lopulta se tunnettiin ”Sokeiden kaupunkina” (Caecorum Oppidum).[3][13]
Herodotos ei kerro tarkkaa syytä sille, miksi Megabazos piti Khalkedonin paikkaa selvästi huonompana. Strabon teki havainnon, että Mustanmeren suunnasta Bosporoksen läpi tulevat tonnikalaparvet väistivät Khalkedonin säikähdettyään sen puolen rannan vaaleita kallioita, ja päätyivät näin Byzantioniin, jossa asukkaat saivat niistä huomattavaa tuloa. Hän kertoo myös, kuinka Apollon oli neuvonut Byzantionin perustajia valitsemaan paikan vastapäätä sokeita eli khalkedonlaisia. Saman kertomuksen tonnikaloista kertovat myös Plinius ja Tacitus.[3][14]
Khalkedonin historiasta ennen 500-luvun eaa. loppua ei tiedetä juuri mitään. Sen tiedetään kuitenkin perustaneen yhden kokonaan oman siirtokunnan, Astakoksen, 600-luvulla eaa. Se osallistui myös Byzantionin ja Mesembrian perustamiseen yhdessä emäkaupunkinsa Megaran kanssa. Joskus on esitetty, että Byzantion olisi perustettu suoraan Khalkedonista käsin.[1]
Dareios ylitti Bosporoksen Khalkedonin kohdalla siltaa pitkin vuonna 514/513 eaa. skyyttien vastaisella sotaretkellään, ja sillan Aasian puolen pää oli Khalkedonin alueella. Dareios tuhosi kaupungin paluumatkallaan, koska epäili khalkedonlaisten suunnitelleen sillan tuhoamista.[1][15] Joitakin vuosia myöhemmin kaupungin valtasi satraappi Otanes.[1][16] 400-luvun eaa. alussa Khalkedon vaikuttaa liittyneen Joonian kapinaan persialaisia vastaan, sillä vuonna 493 eaa. osa asukkaista pakeni Mesembriaan persialaisten ja foinikialaisten hyökkäyksen vuoksi.[1]
Klassinen kausi
muokkaaPersian valta Khalkedonissa päättyi oletettavasti samalla kun Pausanias valtasi Byzantionin vuonna 478 eaa.[1] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Khalkedon kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosien 453/452 ja 418/417 eaa. välillä.[1] Kaupunki soti yhdessä ateenalaisten kanssa vuonna 424 eaa.[1][11] Vuonna 416 eaa. Khalkedon oli itsenäinen ja soti bithynialaisia vastaan voittaen nämä.[2][17] Vuosina 412–411 eaa. kaupungissa oli Spartan varuskunta.[1][18] Alkibiades linnoitti Khrysopoliin Khalkedonin alueella vuonna 410/409 eaa.[1][19]
Khalkedon löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kalkhēdonios (Καλχηδόνιος), Kalkhādonios (Καλχαδόνιος), Khalkēdonios (Χαλκηδόνιος) ja Khalkideus (Χαλκιδεύς).[1][3] Sen lyömissä rahoissa kaupungin nimi esiintyy aina muodossa Kalkhēdon ja etnonyymi muodossa Kalkhēdonios, ja samat muodot esiintyvät myös parhaissa Herodotoksen, Ksenofonin ja muiden kreikkalaisten kirjailijoiden käsikirjoituksissa, joissa kaupunki mainitaan.[3]
Khalkedon pysyi spartalaisilla vuoteen 389 eaa., jolloin Thrasybulos valtasi sen takaisin Ateenalle. Spartalaiset valtasivat sen takaisin vuonna 387 eaa.[1][20] Vuoden 387/386 eaa. Antalkidaan rauhassa kaupunki päätyi takaisin persialaisille.[1][2] Vuonna 362 eaa. Khalkedon oli Byzantionin ja Kyzikoksen ohella liitossa Theban kanssa. Byzantion valtasi Khalkedonin vuonna 357 eaa. 300-luvun eaa. lopulla Khalkedon liittyi ilionlaisten liittoon.[1] Filosofi Ksenokrates oli kotoisin Khalkedonista.[3]
Khalkedonin klassisen kauden valtiomuodosta tiedetään, että sen maltillisempi valtiomuoto vaihtui vuonna 357 eaa. radikaaliksi demokratiaksi. Kaupungissa oli neuvosto (būlā) ja kansankokous (dāmos). Eponyymi virkamies oli basileus. Muita virkamiehiä olivat hieromnamon, prytaneita vastanneet aisymnatai sekä strategokset. Kaupungin väestö oli jaettu satakuntiin (hekatostys, mon. hekatostyes), joiden nimistä tiedetään muutamia.[1][21]
Hellenistinen ja roomalainen kausi
muokkaaAleksanteri Suuri vapautti Khalkedonin, ja se pysyi vapaana kunnes Filippos V valtasi sen joksikin aikaa. Rooman voitettua hänet Khalkedon liittoutui Rooman kanssa ja sai vapaan aseman. Myöhemmin kaupunki kuului Bithynian kuningaskuntaan. Khalkedonista tuli kokonaan roomalainen vuonna 74 eaa., kun kuningas Nikomedes IV testamenttasi valtakuntansa Roomalle. Kun Mithridates VI valtasi Bithynian, Aurelius Cotta vetäytyi Khalkedoniin joukkoineen. Seuranneessa vuoden 73 eaa. Khalkedonin taistelussa kuoli 3 000 roomalaista, ja kaupungissa ollut laivasto tuhottiin.[2][3][22]
Rooman keisarikaudella Khalkedonilla oli jälleen vapaa asema. Rooman heikennyttyä kaupungin sijainti teki sen alttiiksi barbaarien hyökkäyksille. Jotkut barbaarit, joita Zosimos kutsuu skyyteiksi, valtasivat ja tuhosivat kaupungin keisarien Valerianus ja Gallienus aikana.[2][3][23] Khalkedon löi rahaa aina 200-luvulle jaa. saakka.[2] Vuonna 451 kaupungissa järjestettiin Khalkedonin kirkolliskokous.[3]
Myöhempi historia
muokkaaKhusrau II valtasi kaupungin Persialle vuonna 616. Persialaiset pitivät sen hallussaan kymmenen vuotta. Keskiajalla ja osmaniaikana kaupungin rakennusten kiviä käytettiin Byzantionin paikalle kasvaneen Konstantinopolin rakentamiseen, ja niin jäänteet antiikin aikaisesta kaupungista paljolti hävisivät ajan kuluessa.[3] Kaupungin jäänteitä oli näkyvissä enemmän vielä 1500-luvulla.[2] Kaupungin paikalla on suoritettu vain vähän arkeologisia kaivauksia,[1] eivätkä ne ole mahdollisia laajassa mittakaavassa, koska nykyinen Istanbulin metropolialueeseen kuuluva ja tiheästi rakennettu Kadiköy on antiikin aikaisen kaupungin päällä.
Rakennukset ja löydökset
muokkaaKhalkedonin topografia tunnetaan vain huonosti, ja siitä on tehty vain vähän löytöjä. Kaupunki oli ympäröity muurein, mikä tulee ilmi paitsi Polyainoksen tekemästä maininnasta myös lukuisista piirityksistä sen historian aikana.[1][15]
Khalkedonin vanhin pyhäkkö oli omistettu sen suojelijalle Apollon Pythiokselle tai Khresteriokselle, joka oli sama kuin emäkaupunki Megarassa.[1] Pyhäkössä toimi oraakkeli.[3] Khalkedonin tunnetuin pyhäkkö oli Zeus Urioksen pyhäkkö, joka sijaitsi Bosporoksen Mustanmeren puoleisessa päässä nykyisessä Anadolukavağıssa. Kreikkalaisen mytologian mukaan Iason uhrasi paikalla palattuaan Kolkhiista.[1][24] Pyhäkkö oli Khalkedonin kaupunkivaltion alueella, vaikkakin myös Byzantion vaati sitä itselleen.[1] Kaupungin ulkopuolella sijaitsivat myös Herakleelle omistettu pyhäkkö sekä ilmeisesti myös Artemiiille omistettu pyhäkkö.[1]
Joitakin rakennusten jäänteitä, piirtokirjoituksia ja veistoksia sekä hautausmaa on löydetty sattumalöytöinä tai pienimuotoisissa kaivauksissa.[1] Kaupungissa tiedetään piirtokirjoituslähteiden perusteella olleen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[25]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”743. Kalchedon”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”CHALKEDON or Kalchedon (Kadiköy) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Smith, William: ”Chalcedon”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Chalcedon Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Khalkedon ToposText. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ ”53 B3 Chalcedon”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ Eustathios, teoksessa Dionysios Periegetes 5.803
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.32, 9.15.
- ↑ Polybios: Historiai IV, 100.39–.
- ↑ Herodotos: Historiatoes 4.85.
- ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 4.75.
- ↑ Herodotos: Historiateos 4.144.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.32.
- ↑ Strabon: Geografika s. 320; Plinius vanhempi: Naturalis historia 9.15; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 12.63.
- ↑ a b Polyainos: Strategemata 7.11.5.
- ↑ Herodotos: Historiateos 5.26.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.82.2.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Alkibiades 29.6; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.66.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 1.1.22; vrt. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.64.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 4.8.27–28, 5.1.25; Polyainos: Strategemata 2.24.
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἑκατοστύς, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Appianos: Mithridateen sodat 71; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Lucullus 8.
- ↑ Zosimos: Uusi historia (Nea historia) 1.34.
- ↑ Pindaros: Pythia 4.203–207; Polybios: Historiai 4.39.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Khalkedon Wikimedia Commonsissa