Johan Oxenstierna
Johan Axelsson Oxenstierna (24. kesäkuuta 1611 – 5. joulukuuta 1657) oli ruotsalainen valtiomies, kreivi, paroni, kenraalikuvernööri sekä valtakunnanmarsalkka.
| Johan Oxenstierna | |
|---|---|
 Kreivi Johan Oxenstierna |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24.6.1611 Tukholma |
| Kuollut | 5.12.1657 |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Ammatti | valtiomies |
| Arvonimi | Södermören kreivi (1654-1657)
Kemiönsaaren paroni (1652-1657) Kenraalikuvernööri Valtakunnanmarsalkka (1654-1657) Wismarer Tribunalin presidentti (1655-1657) |
| Vanhemmat |
Alex Oxenstierna (isä) Anna Bååt (äiti) |
| Puoliso |
Anna Margareta Sture Margareta Brahe |
| Lapset | Lapseton |
Kreivi Johan Axelsson Oxenstierna (1611–1657) oli valtakunnankansleri ja kreivi Axel Oxenstiernan esikoispoika. Johan opiskeli ja valmistui Uppsalassa vuonna 1631/1633 ja matkusti isänsä tukemana Ranskassa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Hän palveli vuodesta 1632 alkaen suomalaista sukua olleen ruotsalaisen marsalkan, valtiomiehen ja kreivi Kustaa Hornin alaisuudessa kolmikymmenvuotisessa sodassa. Hän oli myös toimeenpanijana isänsä osoittamissa ja tarkasti ohjeistamissa lukuisissa diplomaatti tehtävissä.[1]
Hän oli yksi komissaareista, jotka allekirjoittivat aselevon Puolan kanssa vuonna 1635 (Stuhmsdorfin sopimus). Vastoin isänsä tahtoa hänet ylennettiin senaattoriksi vuonna 1639. Yhdessä kokeneen poliitikon Johan Adler Salviuksen kanssa hän edusti Ruotsia suuressa Osnabrückin rauhan kongressissa vuonna 1648 liittyen Westfalenin rauhan sopimuksiin, mutta ajautui Salviuksen kanssa jatkuviin ristiriitoihin, koska Johan sai ohjeent isältään, kun taas Salvius suoraan kuningatar Kristiinalta. Päästyään eroon holhoojahallituksesta, jota Kustaa II Aadolfin kuoltua johti valtakunnankansleriksi noussut Axel Oxenstierna, kuningatar Kristiina halusi ottaa vahvemman roolin valtion asioissa. Salvius nousi kuningattaren suosioon, Axel säilytti asemansa valtakunnankanslerina, mutta ajautui toistuviin erimielisyyksiin kuningattaren kanssa valtiota koskevissa asioissa.[1][2][3][4] Vuosina 1650–1652 Johan Axelsson oli Pommerin kenraalikuvernööri, Wismarere Tribunalin presidentti vuodesta 1655 ja kuningas Kaarle X Kustaa nimesi hänet valtakunnan marsalkaksi vuonna 1654.[1] Isän kuoltua Johanista tuli Södermören kreivi vuonna 1654. Lisäksi Johan peri isälle vuonna 1614 annetun Kemiön vapaaherruuden läänityksineen sekä siihen kuuluneen paronin arvonimen vuonna 1652.[5]
Isä Oxenstierna kannatti voimakkaasti aatelissukujen välisiä avioliittoja, joka myös saattoi olla syy suvun sammumiseen. Johan Oxenstierna meni naimisiin kreivitär Margareta Brahen kanssa, mutta liitto oli lapseton. Nuorempi veli Erik Axelsson Oxenstierna nai myös Brahen valtasuvusta Elsa Elisabeth Brahen, mutta heidän poikansa Carl Gustaf Oxenstierna kuoli naimattomana Kaarle XII sodassa Puolassa vuonna 1686.[6][7][8][9] Johan Oxenstierna kuoli 46 vuoden iässä 5.12.1657.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Johan Oxenstierna 16.12.2023. Wikipedia. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Everything Piece of Westfalia 2024. Everything Piece of Westfalia. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Encyclopædia Britannica: Encyclopædia Britannica / Oxenstjern 29.3.2023. Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Wikipedia: Johan Adler Salvius 25.11.2023. Wikipedia. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kemiö (Kimito) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ Karonen, Petri: Oxenstierna, Axel (1583–1654) Rikskansler, friherre, greve. Biografiskt Lexicon för Finland. 2014. Biografiskt Lexicon för Finland. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Wikipedia: Erik Oxenstierna Wikipedia. 15.121.2023. Wikipedia. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Wikipedia: Elsa Elisabeth Brahe 22.2.2024. Wikipedia. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Wikipedia: Margareta Brahe 30.1.2024. Wikipedia. Viitattu 17.3.2024.