Hellenismi

Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä. Hellenistinen kausi käsittää noin vuodet 323–30 eaa.

Hellenismiä edeltäneen kreikkalaisen kulttuurin valtakeskuksia olivat olleet Ateenan tapaiset kaupunkivaltiot, mutta hellenistisellä kaudella valta oli laajemmilla kuningaskunnilla. Hellenistisenä aikakautena kreikkalainen kulttuuri muuttui voimakkaan itäisen, erityisesti persialaisen vaikutuksen johdosta uskonnon, vallankäytön ja monien muiden asioiden suhteen. Toisaalta myös itäinen kulttuuri sai vahvoja vaikutteita kreikkalaisilta. Kulttuurikeskukset siirtyivät pois Kreikan mantereelta Pergamoniin, Antiokiaan ja Aleksandriaan.

Hellenistisen aikakauden katsotaan yleensä alkavan Aleksanteri Suuren kuolemasta vuonna 323 eaa. ja päättyvän vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma valloitti viimeisen itsenäisen hellenistisen kuningaskunnan, Ptolemaiosten Egyptin.

Siirtolaisuus

Aleksanteri Suuren aluevalloitukset avasivat uuden maailman kreikkalaisille, joiden asuma-alueen aiempi laajentumisvaihe oli päättynyt satoja vuosia aiemmin. Siirtolaisuus oli ollut mahdotonta idässä Persian valtakunnan ja lännessä Karthagon ja etruskien takia yli kahden vuosisadan ajan. Liian tiheä asutus oli johtanut Kreikassa yhteiskunnallisiin kriiseihin. Ennen Aleksanteri Suuren valloituksia Välimeren seudut ja kaukaisemmat itämaat olivat muodostaneet kaksi toistensa vieressä ollutta erillistä maailmaa. Valloitusten jälkeen tiet Intiaan ja Egyptiin oli avattu myös kreikkalaisille. Aleksanteri Suuren Egyptin ja Intian väliselle alueelle perustamat kaupungit toimivat helleenisen kulttuurin tukikohtina, joiden välistä liikennettä edisti persialaisten tieverkon avaaminen kreikkalaisten käyttöön. Diadokit seurasivat Aleksanteri Suuren esimerkkiä ja saivat tuhansia helleenejä lähtemään itään asuttamaan uusia kaupunkeja, joita Aleksanteri ja hänen seuraajansa olivat perustaneet. Seleukos I ja hänen poikansa Antiokhos olivat suurimmat kaupunkienperustajat.

Vaikutus talouselämään

Hellenistinen aika ja Aleksanteri Suuren valloitukset antoivat maailman taloudelliselle elämälle kansainvälisen luonteen sekä kreikkalaisille kauppiaille laajat raaka-ainelähteet ja markkina-alueet. Uusille alueille perustettuihin kreikkalaisyhdyskuntiin syntyi monipuolista kauppa- ja teollisuustoimintaa ja monin paikoin myös tuottavaa maanviljelystä. Seleukeia syrjäytti Babylonin maailmankaupan keskuksena, ja Aleksandriasta tuli huomattava kauppakaupunki kolmeksi vuosisadaksi. Ptolemaiosten määrätietoisen kauppapolitiikan seurauksena Egyptin vilja syrjäytti maailmanmarkkinoilla Mustanmeren maitten viljan. Egyptissä lahjakkaita kreikkalaisia valittiin liike-elämän ja pankkilaitoksen johtoon. Kreikan talouselämää vilkastutti se, että sotasaaliina saadut jalometalliaarteet lyötiin rahaksi.

Hellenistiset kuningaskunnat

Aleksanteri Suuren valtakunta jakaantui aluksi Antigonoksen, Seleukoksen, Ptolemaioksen, Kassandroksen ja Lysimakhoksen perustamiin kuningaskuntiin.

Aleksanteri Suuren valloittama valtakunta hajosi pian hänen kuolemansa jälkeen pienempiin osiin. Hellenistisiä kuningaskuntia olivat:

• Ptolemaiosten Egypti (324–30 eaa.)
• Antigonoksen kuningaskunta (324–310 eaa.)
• Lysimakhoksen Traakia (324–281 eaa.)
• Seleukidien Persia (312–164 eaa.)
• Pontos (302–64 eaa.)
• Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta (250–130 eaa.)
• Intialaiskreikkalainen kuningaskunta (180 eaa. – n. 10 jaa.)
• Paflagonia (joutui Pergamonin vallan alle 200-luvulla eaa.)
• Pergamon (282–128 eaa.)
• Bithynia (328–75 eaa.)

Katso myös

• Hellenistinen filosofia
• Hellenistinen taide
  • Hellenistinen kuvanveisto

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hellenismi Wikimedia Commonsissa