Helleeninen kaari on itäisellä Välimerellä sijaitseva tektoninen kaari eli kohta, jossa kaksi litosfäärilaattaa kohtaavat. Se ulottuu Adrianmeren länsirannikolta Kreikkaan kuuluvien Kreetan ja Ródoksen saarten kautta Turkin etelärannikolle[1][2]. Afrikan litosfäärilaatta työntyy kaarella kohti pohjoista ja Euraasian laattaa. Se työntyy eli subduktoituu pienemmän Euraasian laattaan kuuluvan mereisen Egeanmeren laatan (Helleeninen laatta) alle.[3][4] Nykyisin Afrikan laatta työntyy Egeanmeren laatan alle vuodessa miltei 40 millimetriä.[2] Anatolian laatta taas työntyy kohti Egeanmeren laattaa idästä päin.[4]

Englanninkielinen kartta Helleenisen kaaren tärkeimmistä tektonisista osista.

Helleenisen kaaren länsiosassa ei ole vulkaanista toimintaa, kun taas kaaren keski- ja itäosassa sitä esiintyy.[5]

Maanjäristykset

muokkaa

Litosfäärilaattojen kohtaamisesta seuraa kaarelle voimakkaita maanjäristyksiä.[4] Helleenisen kaaren läntinen osa on läntisen Euraasian seismisesti aktiivisimpia alueita. Siellä esiintyy suuria matalia ja keskisyviä maanjäristyksiä, joista osan on katsottu aiheuttaneen tsunameja. Mahdollisesti ne ovat aiheutuneet mereen vyöryneistä maamassoista.[5] Esimerkiksi 1900-luvun aikana kreikkalaisen Kytheran saaren ympäristössä oli viisi suurta maanjäristystä, joista suurin oli vuoden 1903 maanjäristys, voimakkuudeltaan 7,5 momenttimagnitudia.[4] Läntisen Helleenisen kaaren pohjoisosassa, erityisesti Peloponnesoksen niemimaan ja Zákynthoksen saaren välisellä alueella, maanjäristykset ovat jääneet suhteellisen heikoiksi, sillä ne eivät ole yltäneet kuuteenkaan momenttimagnitudiin.[5] Kreetan saaren lähellä tapahtuneet vuoden 365 ja vuoden 1303 maanjäristykset ovat arkeologisten tutkimusten ja historiallisten lähteiden perusteella olleet mahdollisesti voimakkaampia kuin esimerkiksi mikään kaarella 1900-luvulla tapahtuneista järistyksistä. Muualla maailmassa vastaavanlaisilla kaarilla on tapahtunut voimakkuudeltaan jopa yli kahdeksan momenttimagnitudin maanjäristyksiä.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Tutkijat varoittavat tsunamista Välimerellä (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat. 2.5.2008. Helsinki: Sanoma News Oy. Arkistoitu 2.8.2012. Viitattu 31.3.2012.
  2. a b c Tectonic Summary of Greece U.S. Department of the Interior, U.S. Geological Survey. Viitattu 31.3.2012. (englanniksi)
  3. The Volcanoes of Greece and Their Tectonic Setting Department of Geosciences, Oregon State University. Arkistoitu 1.2.2012. Viitattu 31.3.2012. (englanniksi)
  4. a b c d Karakostas H. et al.: The Kythira (Greece) earthquake of January 8, 2006: Preliminary report on strong motion data, geotechnical and structural damage, s. 1–2. ITSAK, 2006. Tutkimuksen verkkoversio (pdf) (viitattu 31.3.2012). (englanniksi)
  5. a b c Papadopoulos, G. A.; Ganas, A.; Karastathis, V.: Seismicity Properties as a Marker of the Active Plate Convergence in the western Hellenic Arc. American Geophysical Union, Fall Meeting, 2004. abstrakti (viitattu 31.3.2012). (englanniksi)