Hausjärvi

Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa. Hausjärven naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Mäntsälä ja Riihimäki. Vuoteen 1969 saakka naapurikuntiin kuului Hyvinkään maalaiskunta ja vuoteen 2009 Lammi.

Hausjärvi
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°47′15″N, 025°01′40″E
Maakunta	Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta	Riihimäen seutukunta
Kuntanumero	086
Hallinnollinen keskus	Oitti
Perustettu	1868
Kuntaliitokset	Osa Hyvinkäähän (1917)
Kokonaispinta-ala	398,77 km² 239:nneksi suurin 2022
– maa	389,42 km²
– sisävesi	9,35 km²
Väkiluku	7 884 120:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	20,25 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	17,1 %
– 15–64-v.	60,3 %
– yli 64-v.	22,6 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	96,0 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	3,6 %
Kunnallisvero	8,90 % 136:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Pekka Määttänen
Kunnanvaltuusto	29 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • PS  • SDP  • Vas.  • KD  • Vihr.	8 7 6 5 1 1 1
hausjarvi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Hausjärven kunnanjohtaja on Pekka Määttänen 1. marraskuuta 2016 alkaen. Häntä edelsi tehtävässä Aleksi Heikkilä (2015–2016).

Liikenne

Hausjärven kautta kulkevat Helsinki–Hämeenlinna- eli päärata sekä Riihimäki–Lahti-rata, kantatie 54 Riihimäki–Lahti sekä Hämeenlinna–Helsinki-, Hämeenlinna–Porvoo-, Tervakoski–Turkhauta- ja Oitti–Lammi-maantiet. Aikaisemmin Hausjärven kautta kulkivat valtatie 4 Helsingistä Jyväskylään ja kantatie 55 Porvoosta Hämeenlinnaan. Kunnan alueella on neljä rautatieasemaa: Hikiän, Mommilan, Oitin ja Ryttylän asemat. Näistä Ryttylä on Hvarrella, muut Lahteen menevän radan varrella. Eniten junia kulkee Oittiin, arkisin 18 vuoroa suuntaansa.

Historia

Hausjärven kirkko.

Syksyistä Hausjärven keskustaa.

Viikinkiajalla Birkan kauppiaat kävivät kauppaa rannikolla asuvien suomalaisten kanssa, jotka vuorostaan kävivät vaihtokauppaa hämäläisten kanssa. Hämäläiset kauppasivat rannikon asukkaille muun muassa haustetta. Se on majavan sukurauhasista saatua ainetta, jonka uskottiin parantavan sukupuolista kyvykkyyttä ja auttavan epilepsiaan, myrkytykseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Hausjärvi ja Hausteturku (nyk. Turkhauta) olivat aineen pyyntipaikkoja ja ne ovat saaneet sen mukaan nimensä.

Vuonna 1571 mainittiin Hausjärven alueella olleen 15 kylää, joissa oli yhteensä 69 taloa. Suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan kuolleen yli 430 pitäjän asukasta.

Hausjärvi muodostettiin Janakkalan kappeliksi vuonna 1611 ja pitäjän ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1661. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1855, vaikkakin tätä tarkoittava päätös tuli voimaan vasta vuonna 1899. Hyvinkään seurakunta muodostettiin osista Hausjärven ja Nurmijärven seurakuntia vuonna 1917. Riihimäen kauppala ja seurakunta erotettiin Hausjärvestä vuonna 1922. Hausjärven ensimmäinen kansakoulu avattiin kirkonkylässä vuonna 1865, mutta Erkylän kartanossa oli toiminut oma yksityinen koulunsa jo vuodesta 1856 lähtien. 1850-luvun loppupuolella aloitettiin Hausjärven alueella Helsingin–Hämeenlinnan rautatien ja kymmenisen vuotta myöhemmin Pietarin radan rakennustyöt.

Aiemmin Hausjärvi on ollut pinta-alaltaan paljon laajempi. Vuonna 1918 osa siitä liitettiin nykyiseen Hyvinkään kaupunkiin ja vuonna 1922 osa nykyiseen Riihimäen kaupunkiin.

Hausjärven puukirkko on rakennettu vuonna 1789. Se sijaitsee Hausjärven kirkonkylässä. Kirkko peruskorjattiin vuosina 2010–2011. Kirkonkylän hautausmaalla sijaitsevat Hausjärven talvi- ja jatkosodan sotilashaudat, joissa lepää yhteensä 126 hausjärveläistä. Hautausmaalla oleva siunauskappeli on valmistunut vuonna 1955. Hausjärven seurakunnalla on myös Ryttylän ja Mommilan kirkot. Lähellä Mommilan kirkkoa on Mommilan kartanon omistajan, vuonna 1917 murhatun maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki.

Luonto

Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee Salpausselkä. Lammin rajalla sijaitseva Mommilanjärvi laskee Puujokea myöten Janakkalan puolelle Kernaalanjärveen ja sieltä edelleen Vanajaveteen. Lähellä kunnan lounaiskulmaa sijaitsee Erkylänjärvi, josta saa alkunsa Suomenlahteen laskeva Vantaanjoki. Hausjärven kaakkoiskulmasta lähtevät taas Mäntsälänjoen latvapurot. Hausjärven korkein maastonkohta on kunnan länsirajalla sijaitseva Hatlamminmäki (170 m mpy.).

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hausjärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			7 264
1985			7 434
1990			7 943
1995			8 143
2000			8 107
2005			8 419
2010			8 815
2015			8 729
2020			8 247
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Hausjärvellä oli 8 504 asukasta, joista 5 460 asui taajamissa, 2 973 haja-asutusalueilla ja 71:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hausjärven taajama-aste on 64,7 %. Hausjärven taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Oitti	1 963
2	Ryttylä	1 642
3	Hikiä	1 066
4	Hyvinkään keskustaajama*	765
5	Riihimäen keskustaajama*	24

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hausjärven kirkonkylä on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Hikiän taajamaa. Hyvinkään keskustaajama ulottuu pääosin Hyvinkään kaupungin ja Riihimäen keskustaajama Riihimäen kaupungin alueelle. Monni on kasvanut yhteen Hyvinkään keskustaajaman kanssa.

Seurakunnat

Vuoden 2023 lopussa hausjärveläisistä 68,1 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,7 prosenttia kuului muihin uskontokuntiin ja 30,2 prosenttia ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hausjärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Hausjärven seurakunta

Ryttylän kylässä toimii Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Kansanlähetysopisto.

Maitoisten kylässä on yksi vanhoillislestadiolaisten viidestä leirikeskuksesta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hausjärven alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Kylät ja kulmakunnat

Hämeenlinnan Maanmittaustoimisto määritteli vuonna 1988 Hausjärven kyliksi seuraavat 23 kylää:

Erkylä Hamina Hausjärvi Hikiä Kara Karhi Kilpiälä Kiipula

Kuru Lavinto Maitoinen Oitti Puujaa Rastila Rutajärvi Ryttylä

Selänoja Syvänoja Tarinmaa Torhola Turenki Turkhauta Vantaa

Näistä Kilpiälä on yksinäistalo ja Kiipulan niittyjä on ollut myös Hausjärven puolella. Tarinmaa on Janakkalan kirkonkylä, sen niittyjä on ehkä ollut Hausjärven puolella. Yleisesti kyliksi luetaan myös:

• Kallio (kuuluu Kurun kylään)
• Monni (kuuluu Erkylän kylään)
• Nyry (kuuluu Vantaan kylään)
• Mommila (kuuluu Torholan kylään)

Lisäksi vuonna 2010 Hausjärveen liitettiin Hietoisten kylä Hämeenlinnasta.

Media

Hausjärven uutisia julkaisee Aamuposti, joka on Hausjärven, Lopen, Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven yhteinen paikallislehti. Se julkaisee myös Viikkouutiset-ilmaisjakelulehteä.

Kulttuuri

Murre

Hausjärven alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Hausjärven murre kuuluu Lopen alaryhmään.

Ruokakulttuuri

Hausjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla porkkanabaakelsit sekä kuoritusta maidosta ja ohrajauhosta tehdystä taikinasta paistettavat kuutelot, jotka tarjotaan puolukkasurvoksen kera.

Vuonna 2004 julkaistiin romaanin ja keittokirjan yhdistelmä Isomummin keittiö (kirj. Hanna Pukkila ja Kai Linnilä), joka on muodoltaan kuvitteellisen Hausjärvellä asuneen, läheisessä kartanossa keittiöapuna toimineen Elsa Helmisen päiväkirja vuodelta 1896.

Virkistys

Hausjärven alueen luontoreittejä ovat muun muassa Mommilanjärven–Puujoen melontareitti sekä Teuronjoen melontareitti.

Kirjallisuutta

• Keskitalo, Oiva 1964. Hausjärven historia. Hausjärvi: Hausjärven kunta ja Hausjärven seurakunta
• Toivola, Lasse 2001. Hausjärvi-kirja. Julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Hämeenlinna: Karisto Oy. ISBN 952-91-4038-X.
• Palander, W. F. 1888. Kertomus Hausjärven pitäjästä, sen kunnallisista- ja maalais-oloista. Näköispainoksen julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Hämeenlinna: Hämeen Sanomain osakeyhtiön kirjapaino.
• Harjujen Hausjärvi – Kotiseutukirja 1. Julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Riihimäki: Riihimäen Kirjapaino Oy. 1998. ISBN 952-91-0382-4.

Tunnettuja hausjärveläisiä

• Pentti T. Ahola, merikapteeni, yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Aksel August Granfelt, kansansivistys- ja raittiusmies
• Axel Fredrik Granfelt, teologian professori
• Sirkka Hämäläinen, pankinjohtaja
• Leo Jokela, näyttelijä
• Kalle Kajander, kirjailija
• Kauko Kartano, kauppaneuvos
• Veikko Kumpulainen, teollisuusneuvos
• Merja Kuusisto, poliitikko
• Anton Hjalmar Leppälä, peilitehtalija, teollisuusneuvos
• Inga Linna, moukarinheittäjä
• Kaisa Liski, kiinteistövälittäjä
• Oskari Mantere, pääjohtaja, poliitikko
• Tapio Mattila, järjestövaikuttaja ja -johtaja, maanviljelysneuvos
• Elmer Niklander, kiekonheiton olympiavoittaja
• Arto Ojala, työmarkkinajohtaja
• Raimo Piipponen, iskelmälaulaja
• Eino Viding, yritysjohtaja ja teollisuusneuvos
• Paavo A. Viding, pääjohtaja, ministeri ja vuorineuvos, Eino Vidingin veli
• Lars Wilhelm Åberg, Wärtsilän toimitusjohtaja vuosina 1918–1928

Katso myös

• Luettelo Hausjärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, vastaa Hausjärven perusterveydenhoidosta

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hausjärvi Wikimedia Commonsissa

• Kunnan kotisivut
• Hausjärven seurakunta
• Hausjärvi-Seura ry
• Hausjärven historiaa
• Tilastokeskus – Hausjärven avainluvut
• Hausjärven vanhoja karttoja Kansallisarkiston palvelussa (Arkistoitu – Internet Archive)

Hausjärvi

Taajamat	Hikiä Oitti Ryttylä Hyvinkään keskustaajama (pieni osa) Riihimäen keskustaajama (pieni osa)
Kylät	Arrankorpi Erkylä Hamina Hausjärvi Hikiä Kara Karhi Kiipula Kilpiälä Kuru Lavinto Maitoinen Mommila-Hietonen Oitti Puujaa Rastila Rutajärvi Ryttylä Selänoja Syvänoja Tarinmaa Torhola Turenki Turkhauta Vantaa
Suurimmat kulmakunnat	Mommila Monni Nyry