Ben Renvall
Tancred Benjamin ”Ben” Renvall (3. huhtikuuta 1903 Suomusjärvi – 9. huhtikuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.
| Ben Renvall | |
|---|---|
 Ben Renvall vuonna 1941 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. huhtikuuta 1903 Suomusjärvi |
| Kuollut | 9. huhtikuuta 1979 (76 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Salanimi | Ben Renvall |
| Ala | kuvanveisto |
Henkilöhistoria
muokkaaKoulunsa päätettyään Ben Renvall lähti sotaan ja osallistui Aunuksen retkeen 1919. Sen jälkeen hän aloitti työn höyrylaivan lämmittäjänä. Sittemmin Renvall opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1927–1932 ja aloitti terrakottaveistosten valun ja polton. Hän toimi samalla vuosina 1927–1934 kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen apulaisena. Hän avusti Turun Hirvensalossa Tampereen Hämeensillan veistosten figuurissa Eränkävijä, sitten NMKY:n talossa sijaitsevassa työhuoneessa Veronkantajan ja Aaltosen uudessa Kulosaaren ateljeessa Kauppiaan ja Suomen neidon tekoa. Hän on myös veistänyt Kulosaaren sankaripatsaan Kuoleva Soturi Helsingin Leposaaressa vuonna 1941.[1]
Renvallin teoksia oli ensi kertaa esillä 1930. Hän toimi kuvanveiston opettajana Suomen Taideakatemian koulussa 1941–1953. Renvall muutti Lallukan taiteilijakotiin 1959.
Renvallin ensimmäinen vaimo oli kuvanveistäjä Essi Renvall (o.s. Lähde). Toisen avioliiton hän solmi taidemaalari Pirkko Lanton kanssa. Ben Renvallilla oli ensimmäisestä avioliitostaan kolme lasta ja toisesta neljä. Hänen lapsiaan ovat muun muassa valokuvaaja Simo Rista, mediataiteilija Markus Renvall ja taiteilija Seppo Renvall.[2]
Renvallille myönnettiin Pro Finlandia -palkinto 1954 ja Cavaliere al Merito della Republica Italiana (Rooma 1960). Taiteilijaeläkkeen hän sai 1961. Renvall on ollut kahteen otteeseen Venetsian biennaalin Suomen osaston komissaari.
Julkiset veistokset
muokkaaSalon kaupungissa Jokirannassa Vilhonkadun päässä on pronssiveistos Seppä Lauri vuodelta 1963. Perimätiedon mukaan seppä Lauri on ensimmäinen nimeltä tunnettu Salon asukas. Kun kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1960, käynnistettiin patsashanke sepän kunniaksi. Kustannuksia katettiin lahjoituksilla ja vastaperustetun kaupungin määrärahoilla. [3]
-
Marjatta, 1930-luku, Salo.
-
Radion hengetär, 1956, Salo.
-
Seppä Laurin patsas, 1963, Salo.
Jussi-patsaan tekijä
muokkaaRenvall valmisti vuonna 1944 ensimmäiset suomalaisille elokuvan tekijöille jaettavat Jussi-patsaat.[4] Elokuvatoimittaja Annikki Arni muisteli vuosia myöhemmin, että Jussi-palkinnon perustamisvaiheessa Elokuvajournalistit lähetti toimittaja Paula Talaskiven kertomaan patsasideasta Renvallille. Hän lupautui tekemään alkuperäispatsaan ja muotin ilmaiseksi.[5]
Lähteet
muokkaa- Otavan Iso Fokus: Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, osa 6, s. 3489. Otava 1974. ISBN 951-1-01236-3
Viitteet
muokkaa- ↑ taidemuseo.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lindgren, Liisa: ”Renvall, Ben (1903–1979)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 233–234. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ http://www.salontaidemuseo.fi/kokoelmat/julkisetveistokset/#Sepp__Lauri (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Otavan Iso Fokus, s. 3489
- ↑ Arni, Annikki: Jussin päivänä. Elokuvaaitta, 12/1968, s. 24.
Aiheesta muualla
muokkaa- Renvall, Ben hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)