Augustinolaisiin kuuluu useita katolisia sääntökuntia, joista osa on tarkoitettu miehille ja osa naisille. Augustinolaisuus on saanut nimensä Pyhästä Augustinuksesta, joka kuoli vuonna 430. Yhteistä sääntökunnille on eläminen Augustinuksen ohjeiden mukaan. Augustinuksella oli kiistaa donatolaisten ja Pelagiuksen kanssa. Myös augustinolaisilla oli kiistaa semipelagiolaisten Caesariuksen kanssa. Augustinolaisten aatemaailmaan kuuluivat perisyntioppi ja eräänlainen luonnonuskonto.[1]

Augustinolaisten tunnus.

Eräs maailman tunnetuimpia augustinolaisia on Martti Luther. Augustinolaisluostari oli aiemmin muun muassa Eibingenin luostari.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Matthias Felsmann: Kristinuskon historia 2000, Alkukirkosta renessanssiin, s. 64-65, 82. Suomentanut Marja Hannula, Maija Pellikka, Leena Vallisaari, Jaana Iso-Markku. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6514-9
  2. Christine Nagel, Ingrid Reuter: ”Kerjäläisveli ja oppinut”, Kristinuskon historia 2000, Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, s. 18. Suomentanut Marja Hannula, Maija Pellikka, Leena Vallisaari, Anna-Maija Viitanen, Jaana Iso-Markku. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.