tuohi

Finnish

Etymology 1

A piece of tuohi (“birchbark”) on the ground

From Proto-Finnic *toohi, from earlier *tooši, borrowed from a Baltic language.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuo̯hi/, [ˈt̪uo̞̯ɦi]
• Rhymes: -uohi
• Syllabification^(key): tuo‧hi

Noun

tuohi

1. birchbark (bark of a birch tree)
2. (informal, figurative) money, cash

   repiä tuohta ― to earn money

Declension

Inflection of tuohi (Kotus type 23/tiili, no gradation)
nominative		tuohi	tuohet
genitive		tuohen	tuohien
partitive		tuohta	tuohia
illative		tuoheen	tuohiin
		singular	plural
nominative		tuohi	tuohet
accusative	nom.	tuohi	tuohet
	gen.	tuohen
genitive		tuohen	tuohien
partitive		tuohta	tuohia
inessive		tuohessa	tuohissa
elative		tuohesta	tuohista
illative		tuoheen	tuohiin
adessive		tuohella	tuohilla
ablative		tuohelta	tuohilta
allative		tuohelle	tuohille
essive		tuohena	tuohina
translative		tuoheksi	tuohiksi
abessive		tuohetta	tuohitta
instructive		—	tuohin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tuohi (Kotus type 23/tiili, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tuoheni tuoheni accusative nom. tuoheni tuoheni gen. tuoheni genitive tuoheni tuohieni partitive tuohtani tuohiani inessive tuohessani tuohissani elative tuohestani tuohistani illative tuoheeni tuohiini adessive tuohellani tuohillani ablative tuoheltani tuohiltani allative tuohelleni tuohilleni essive tuohenani tuohinani translative tuohekseni tuohikseni abessive tuohettani tuohittani instructive — — comitative — tuohineni second-person singular possessor singular plural nominative tuohesi tuohesi accusative nom. tuohesi tuohesi gen. tuohesi genitive tuohesi tuohiesi partitive tuohtasi tuohiasi inessive tuohessasi tuohissasi elative tuohestasi tuohistasi illative tuoheesi tuohiisi adessive tuohellasi tuohillasi ablative tuoheltasi tuohiltasi allative tuohellesi tuohillesi essive tuohenasi tuohinasi translative tuoheksesi tuohiksesi abessive tuohettasi tuohittasi instructive — — comitative — tuohinesi first-person plural possessor singular plural nominative tuohemme tuohemme accusative nom. tuohemme tuohemme gen. tuohemme genitive tuohemme tuohiemme partitive tuohtamme tuohiamme inessive tuohessamme tuohissamme elative tuohestamme tuohistamme illative tuoheemme tuohiimme adessive tuohellamme tuohillamme ablative tuoheltamme tuohiltamme allative tuohellemme tuohillemme essive tuohenamme tuohinamme translative tuoheksemme tuohiksemme abessive tuohettamme tuohittamme instructive — — comitative — tuohinemme second-person plural possessor singular plural nominative tuohenne tuohenne accusative nom. tuohenne tuohenne gen. tuohenne genitive tuohenne tuohienne partitive tuohtanne tuohianne inessive tuohessanne tuohissanne elative tuohestanne tuohistanne illative tuoheenne tuohiinne adessive tuohellanne tuohillanne ablative tuoheltanne tuohiltanne allative tuohellenne tuohillenne essive tuohenanne tuohinanne translative tuoheksenne tuohiksenne abessive tuohettanne tuohittanne instructive — — comitative — tuohinenne third-person possessor singular plural nominative tuohensa tuohensa accusative nom. tuohensa tuohensa gen. tuohensa genitive tuohensa tuohiensa partitive tuohtaan tuohtansa tuohiaan tuohiansa inessive tuohessaan tuohessansa tuohissaan tuohissansa elative tuohestaan tuohestansa tuohistaan tuohistansa illative tuoheensa tuohiinsa adessive tuohellaan tuohellansa tuohillaan tuohillansa ablative tuoheltaan tuoheltansa tuohiltaan tuohiltansa allative tuohelleen tuohellensa tuohilleen tuohillensa essive tuohenaan tuohenansa tuohinaan tuohinansa translative tuohekseen tuoheksensa tuohikseen tuohiksensa abessive tuohettaan tuohettansa tuohittaan tuohittansa instructive — — comitative — tuohineen tuohinensa

Derived terms

• tuohestaa
• tuohia
• tuohinen
• tuohtua
• tuohus
• tuokkonen

 

compounds

• tuohenkäppyrä
• tuohiastia
• tuohikate
• tuohikirje
• tuohikontti
• tuohikoppa
• tuohikori
• tuohikulttuuri
• tuohikäppyrä
• tuohilippi
• Tuohimaa
• Tuohimäki
• tuohipallo
• tuohipullo
• tuohirasia
• tuohirove
• tuohisoihtu
• tuohisuikale
• tuohiterva
• tuohitorvi
• tuohitossu
• tuohityö
• tuohivakka
• tuohivene
• tuohivirsu

 

See also

• kaarna
• kuori

Further reading

• “tuohi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuo̯hi/, [ˈt̪uo̞̯ɦi] (third-person indicative)
• IPA^(key): /ˈtuo̯hiˣ/, [ˈt̪uo̞̯ɦi(ʔ)] (imperative, indicative connegative)
• Rhymes: -uohi
• Syllabification^(key): tuo‧hi

Verb

tuohi

1. inflection of tuohia:
   1. third-person singular past indicative
   2. present active indicative connegative
   3. second-person singular present imperative
   4. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

• hiuot, huoit, ohitu

Karelian

Etymology

From Proto-Finnic *toohi, from earlier *tooši, borrowed from a Baltic language.

Noun

tuohi (genitive tuohen, partitive tuohta)

1. birchbark