ikävä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *ikäbä. Equivalent to ikä (“age; (long) time”) +‎ -va.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈikæʋæ/, [ˈik̟æʋæ]
• Rhymes: -ikæʋæ
• Syllabification^(key): i‧kä‧vä

Adjective

ikävä (comparative ikävämpi, superlative ikävin)

1. tedious, boring
2. bad, sad, nasty (e.g. accident)
3. regrettable

Declension

Inflection of ikävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		ikävä	ikävät
genitive		ikävän	ikävien
partitive		ikävää	ikäviä
illative		ikävään	ikäviin
		singular	plural
nominative		ikävä	ikävät
accusative	nom.	ikävä	ikävät
	gen.	ikävän
genitive		ikävän	ikävien ikäväin rare
partitive		ikävää	ikäviä
inessive		ikävässä	ikävissä
elative		ikävästä	ikävistä
illative		ikävään	ikäviin
adessive		ikävällä	ikävillä
ablative		ikävältä	ikäviltä
allative		ikävälle	ikäville
essive		ikävänä	ikävinä
translative		ikäväksi	ikäviksi
abessive		ikävättä	ikävittä
instructive		—	ikävin
comitative		—	ikävine

Possessive forms of ikävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ikäväni ikäväni accusative nom. ikäväni ikäväni gen. ikäväni genitive ikäväni ikävieni ikäväini rare partitive ikävääni ikäviäni inessive ikävässäni ikävissäni elative ikävästäni ikävistäni illative ikävääni ikäviini adessive ikävälläni ikävilläni ablative ikävältäni ikäviltäni allative ikävälleni ikävilleni essive ikävänäni ikävinäni translative ikäväkseni ikävikseni abessive ikävättäni ikävittäni instructive — — comitative — ikävineni second-person singular possessor singular plural nominative ikäväsi ikäväsi accusative nom. ikäväsi ikäväsi gen. ikäväsi genitive ikäväsi ikäviesi ikäväisi rare partitive ikävääsi ikäviäsi inessive ikävässäsi ikävissäsi elative ikävästäsi ikävistäsi illative ikävääsi ikäviisi adessive ikävälläsi ikävilläsi ablative ikävältäsi ikäviltäsi allative ikävällesi ikävillesi essive ikävänäsi ikävinäsi translative ikäväksesi ikäviksesi abessive ikävättäsi ikävittäsi instructive — — comitative — ikävinesi first-person plural possessor singular plural nominative ikävämme ikävämme accusative nom. ikävämme ikävämme gen. ikävämme genitive ikävämme ikäviemme ikäväimme rare partitive ikäväämme ikäviämme inessive ikävässämme ikävissämme elative ikävästämme ikävistämme illative ikäväämme ikäviimme adessive ikävällämme ikävillämme ablative ikävältämme ikäviltämme allative ikävällemme ikävillemme essive ikävänämme ikävinämme translative ikäväksemme ikäviksemme abessive ikävättämme ikävittämme instructive — — comitative — ikävinemme second-person plural possessor singular plural nominative ikävänne ikävänne accusative nom. ikävänne ikävänne gen. ikävänne genitive ikävänne ikävienne ikäväinne rare partitive ikäväänne ikäviänne inessive ikävässänne ikävissänne elative ikävästänne ikävistänne illative ikäväänne ikäviinne adessive ikävällänne ikävillänne ablative ikävältänne ikäviltänne allative ikävällenne ikävillenne essive ikävänänne ikävinänne translative ikäväksenne ikäviksenne abessive ikävättänne ikävittänne instructive — — comitative — ikävinenne third-person possessor singular plural nominative ikävänsä ikävänsä accusative nom. ikävänsä ikävänsä gen. ikävänsä genitive ikävänsä ikäviensä ikäväinsä rare partitive ikäväänsä ikäviään ikäviänsä inessive ikävässään ikävässänsä ikävissään ikävissänsä elative ikävästään ikävästänsä ikävistään ikävistänsä illative ikäväänsä ikäviinsä adessive ikävällään ikävällänsä ikävillään ikävillänsä ablative ikävältään ikävältänsä ikäviltään ikäviltänsä allative ikävälleen ikävällensä ikävilleen ikävillensä essive ikävänään ikävänänsä ikävinään ikävinänsä translative ikäväkseen ikäväksensä ikävikseen ikäviksensä abessive ikävättään ikävättänsä ikävittään ikävittänsä instructive — — comitative — ikävineen ikävinensä

Noun

ikävä

1. longing, yearning

   Minulla on ikävä sinua.

   I miss you.

Declension

Inflection of ikävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		ikävä	ikävät
genitive		ikävän	ikävien
partitive		ikävää	ikäviä
illative		ikävään	ikäviin
		singular	plural
nominative		ikävä	ikävät
accusative	nom.	ikävä	ikävät
	gen.	ikävän
genitive		ikävän	ikävien ikäväin rare
partitive		ikävää	ikäviä
inessive		ikävässä	ikävissä
elative		ikävästä	ikävistä
illative		ikävään	ikäviin
adessive		ikävällä	ikävillä
ablative		ikävältä	ikäviltä
allative		ikävälle	ikäville
essive		ikävänä	ikävinä
translative		ikäväksi	ikäviksi
abessive		ikävättä	ikävittä
instructive		—	ikävin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ikävä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ikäväni ikäväni accusative nom. ikäväni ikäväni gen. ikäväni genitive ikäväni ikävieni ikäväini rare partitive ikävääni ikäviäni inessive ikävässäni ikävissäni elative ikävästäni ikävistäni illative ikävääni ikäviini adessive ikävälläni ikävilläni ablative ikävältäni ikäviltäni allative ikävälleni ikävilleni essive ikävänäni ikävinäni translative ikäväkseni ikävikseni abessive ikävättäni ikävittäni instructive — — comitative — ikävineni second-person singular possessor singular plural nominative ikäväsi ikäväsi accusative nom. ikäväsi ikäväsi gen. ikäväsi genitive ikäväsi ikäviesi ikäväisi rare partitive ikävääsi ikäviäsi inessive ikävässäsi ikävissäsi elative ikävästäsi ikävistäsi illative ikävääsi ikäviisi adessive ikävälläsi ikävilläsi ablative ikävältäsi ikäviltäsi allative ikävällesi ikävillesi essive ikävänäsi ikävinäsi translative ikäväksesi ikäviksesi abessive ikävättäsi ikävittäsi instructive — — comitative — ikävinesi first-person plural possessor singular plural nominative ikävämme ikävämme accusative nom. ikävämme ikävämme gen. ikävämme genitive ikävämme ikäviemme ikäväimme rare partitive ikäväämme ikäviämme inessive ikävässämme ikävissämme elative ikävästämme ikävistämme illative ikäväämme ikäviimme adessive ikävällämme ikävillämme ablative ikävältämme ikäviltämme allative ikävällemme ikävillemme essive ikävänämme ikävinämme translative ikäväksemme ikäviksemme abessive ikävättämme ikävittämme instructive — — comitative — ikävinemme second-person plural possessor singular plural nominative ikävänne ikävänne accusative nom. ikävänne ikävänne gen. ikävänne genitive ikävänne ikävienne ikäväinne rare partitive ikäväänne ikäviänne inessive ikävässänne ikävissänne elative ikävästänne ikävistänne illative ikäväänne ikäviinne adessive ikävällänne ikävillänne ablative ikävältänne ikäviltänne allative ikävällenne ikävillenne essive ikävänänne ikävinänne translative ikäväksenne ikäviksenne abessive ikävättänne ikävittänne instructive — — comitative — ikävinenne third-person possessor singular plural nominative ikävänsä ikävänsä accusative nom. ikävänsä ikävänsä gen. ikävänsä genitive ikävänsä ikäviensä ikäväinsä rare partitive ikäväänsä ikäviään ikäviänsä inessive ikävässään ikävässänsä ikävissään ikävissänsä elative ikävästään ikävästänsä ikävistään ikävistänsä illative ikäväänsä ikäviinsä adessive ikävällään ikävällänsä ikävillään ikävillänsä ablative ikävältään ikävältänsä ikäviltään ikäviltänsä allative ikävälleen ikävällensä ikävilleen ikävillensä essive ikävänään ikävänänsä ikävinään ikävinänsä translative ikäväkseen ikäväksensä ikävikseen ikäviksensä abessive ikävättään ikävättänsä ikävittään ikävittänsä instructive — — comitative — ikävineen ikävinensä

Synonyms

• kaipuu

Derived terms

• ikävyys
• ikävästi
• ikävöidä

 

compounds

• koti-ikävä
• taivasikävä

 

Adverb

ikävä

1. ikävä kyllä: unfortunately
2. sepä ikävä: what a pity
3. ikävä juttu: too bad

Further reading

• “ikävä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• väkiä

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *ikäbä, equivalent to ikä (“time”) +‎ -vä. Cognates include Finnish ikävä and Estonian igav.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈikæʋæ/, [ˈikæʋ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈikæːʋæ/, [ˈikˑæːʋæ]
• Rhymes: -ikæʋ, -ikæːʋæ
• Hyphenation: i‧kä‧vä

Noun

ikävä

1. yearning, longing

Adjective

ikävä (comparative ikävämp)

1. boring

Declension

Declension of ikävä (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	ikävä	ikävät
genitive	ikävän	ikäviin
partitive	ikävää	ikäviä
illative	ikävää	ikävii
inessive	ikävääs	ikäviis
elative	ikäväst	ikävist
allative	ikävälle	ikäville
adessive	ikävääl	ikäviil
ablative	ikävält	ikävilt
translative	ikäväks	ikäviks
essive	ikävännä, ikävään	ikävinnä, ikäviin
exessive1)	ikävänt	ikävint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• ikävys
• ikävöijä

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 89