Finnish

edit

Etymology

edit

opiskella (to study) +‎ -ja. Coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1874.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈopiskelijɑ/, [ˈo̞pis̠ˌk̟e̞lijɑ̝]
  • Audio:(file)
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -elijɑ
  • Syllabification(key): o‧pis‧ke‧li‧ja

Noun

edit

opiskelija

  1. student

Declension

edit
Inflection of opiskelija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative opiskelija opiskelijat
genitive opiskelijan opiskelijoiden
opiskelijoitten
partitive opiskelijaa opiskelijoita
illative opiskelijaan opiskelijoihin
singular plural
nominative opiskelija opiskelijat
accusative nom. opiskelija opiskelijat
gen. opiskelijan
genitive opiskelijan opiskelijoiden
opiskelijoitten
opiskelijain rare
partitive opiskelijaa opiskelijoita
inessive opiskelijassa opiskelijoissa
elative opiskelijasta opiskelijoista
illative opiskelijaan opiskelijoihin
adessive opiskelijalla opiskelijoilla
ablative opiskelijalta opiskelijoilta
allative opiskelijalle opiskelijoille
essive opiskelijana opiskelijoina
translative opiskelijaksi opiskelijoiksi
abessive opiskelijatta opiskelijoitta
instructive opiskelijoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of opiskelija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

Derived terms

edit
compounds

Further reading

edit