siniviiva
Finnish
editEtymology
editPronunciation
editNoun
editsiniviiva
Declension
editInflection of siniviiva (Kotus type 9/kala, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | siniviiva | siniviivat | |
genitive | siniviivan | siniviivojen | |
partitive | siniviivaa | siniviivoja | |
illative | siniviivaan | siniviivoihin | |
singular | plural | ||
nominative | siniviiva | siniviivat | |
accusative | nom. | siniviiva | siniviivat |
gen. | siniviivan | ||
genitive | siniviivan | siniviivojen siniviivain rare | |
partitive | siniviivaa | siniviivoja | |
inessive | siniviivassa | siniviivoissa | |
elative | siniviivasta | siniviivoista | |
illative | siniviivaan | siniviivoihin | |
adessive | siniviivalla | siniviivoilla | |
ablative | siniviivalta | siniviivoilta | |
allative | siniviivalle | siniviivoille | |
essive | siniviivana | siniviivoina | |
translative | siniviivaksi | siniviivoiksi | |
abessive | siniviivatta | siniviivoitta | |
instructive | — | siniviivoin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
edit- “siniviiva”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03