ehto

Finnish

Etymology

Probably eht- +‎ -o, from the same root as ehtiä, but here with the meaning "to be able to, to be possible". The word likely originally meant "ability, possibility". Samic words like Northern Sami eaktu are probably borrowed from Finnic. Cognate with Karelian ehto.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈehto/, [ˈe̞ht̪o̞]
• Rhymes: -ehto
• Syllabification^(key): eh‧to

Noun

ehto

1. condition, term, requirement

   käyttöehdot ― terms of use

   sillä ehdolla, että ― under the condition that

2. (in locational cases) candidacy in an election or for public office (used for equivalents of running for office in the US or standing for election in the UK)

   Olen ehdolla kunnallisvaaleissa.

   I'm running for the municipal council.

   Aion asettua ehdolle eduskuntavaaleissa.

   I'm planning to run for parliament.

3. (mathematics) constraint
4. (in the plural, education) failing a subject, requiring a repeat examination which, if failed, will result in (grade) retention
5. Synonym of varaus (“reservation; limiting qualification regarding certainty”)

Declension

Inflection of ehto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative		ehto	ehdot
genitive		ehdon	ehtojen
partitive		ehtoa	ehtoja
illative		ehtoon	ehtoihin
		singular	plural
nominative		ehto	ehdot
accusative	nom.	ehto	ehdot
	gen.	ehdon
genitive		ehdon	ehtojen
partitive		ehtoa	ehtoja
inessive		ehdossa	ehdoissa
elative		ehdosta	ehdoista
illative		ehtoon	ehtoihin
adessive		ehdolla	ehdoilla
ablative		ehdolta	ehdoilta
allative		ehdolle	ehdoille
essive		ehtona	ehtoina
translative		ehdoksi	ehdoiksi
abessive		ehdotta	ehdoitta
instructive		—	ehdoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ehto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ehtoni ehtoni accusative nom. ehtoni ehtoni gen. ehtoni genitive ehtoni ehtojeni partitive ehtoani ehtojani inessive ehdossani ehdoissani elative ehdostani ehdoistani illative ehtooni ehtoihini adessive ehdollani ehdoillani ablative ehdoltani ehdoiltani allative ehdolleni ehdoilleni essive ehtonani ehtoinani translative ehdokseni ehdoikseni abessive ehdottani ehdoittani instructive — — comitative — ehtoineni second-person singular possessor singular plural nominative ehtosi ehtosi accusative nom. ehtosi ehtosi gen. ehtosi genitive ehtosi ehtojesi partitive ehtoasi ehtojasi inessive ehdossasi ehdoissasi elative ehdostasi ehdoistasi illative ehtoosi ehtoihisi adessive ehdollasi ehdoillasi ablative ehdoltasi ehdoiltasi allative ehdollesi ehdoillesi essive ehtonasi ehtoinasi translative ehdoksesi ehdoiksesi abessive ehdottasi ehdoittasi instructive — — comitative — ehtoinesi first-person plural possessor singular plural nominative ehtomme ehtomme accusative nom. ehtomme ehtomme gen. ehtomme genitive ehtomme ehtojemme partitive ehtoamme ehtojamme inessive ehdossamme ehdoissamme elative ehdostamme ehdoistamme illative ehtoomme ehtoihimme adessive ehdollamme ehdoillamme ablative ehdoltamme ehdoiltamme allative ehdollemme ehdoillemme essive ehtonamme ehtoinamme translative ehdoksemme ehdoiksemme abessive ehdottamme ehdoittamme instructive — — comitative — ehtoinemme second-person plural possessor singular plural nominative ehtonne ehtonne accusative nom. ehtonne ehtonne gen. ehtonne genitive ehtonne ehtojenne partitive ehtoanne ehtojanne inessive ehdossanne ehdoissanne elative ehdostanne ehdoistanne illative ehtoonne ehtoihinne adessive ehdollanne ehdoillanne ablative ehdoltanne ehdoiltanne allative ehdollenne ehdoillenne essive ehtonanne ehtoinanne translative ehdoksenne ehdoiksenne abessive ehdottanne ehdoittanne instructive — — comitative — ehtoinenne third-person possessor singular plural nominative ehtonsa ehtonsa accusative nom. ehtonsa ehtonsa gen. ehtonsa genitive ehtonsa ehtojensa partitive ehtoaan ehtoansa ehtojaan ehtojansa inessive ehdossaan ehdossansa ehdoissaan ehdoissansa elative ehdostaan ehdostansa ehdoistaan ehdoistansa illative ehtoonsa ehtoihinsa adessive ehdollaan ehdollansa ehdoillaan ehdoillansa ablative ehdoltaan ehdoltansa ehdoiltaan ehdoiltansa allative ehdolleen ehdollensa ehdoilleen ehdoillensa essive ehtonaan ehtonansa ehtoinaan ehtoinansa translative ehdokseen ehdoksensa ehdoikseen ehdoiksensa abessive ehdottaan ehdottansa ehdoittaan ehdoittansa instructive — — comitative — ehtoineen ehtoinensa

Derived terms

adjectives

• ehdollinen
• ehdoton
• -ehtoinen
• ehtoisa

 

adverbs

• ehdoin tahdoin

 

nouns

• ehdokas
• ehtolainen

 

verbs

• ehdottaa

 

compounds

• alkuehto
• antautumisehto
• aselepoehdot
• avioehto
• ehdollepano
• ehdonalainen
• ehdonvalta
• ehtolause
• ehtoluku
• ehtotapa
• elinehto
• elämänehto
• ennakkoehto
• hakuehto
• indeksiehto
• irtisanomisehto
• kauppaehto
• kelpoisuusehto
• korkoehto
• kuljetusehto
• käyttöehdot
• lainaehto
• lakkoehto
• lisäehto
• luottoehto
• maksuehto
• minimiehto
• myyntiehto
• määräehto
• rajoitusehto
• rauhanehto
• reunaehto
• sopimusehto
• suosituimmuusehto
• tilausehto
• toimitusehto
• totuusehto
• työehto
• työehtosopimus
• vaihtoehto
• vakuutusehto
• virkaehto
• vuokraehto
• vähimmäisehto

 

See also

• reservaatti
• varaaminen
• varaus

Further reading

• “ehto”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• hoet, teho